Väitös: Fantasia luo leikillisiä teorioita epävarmasta maailmasta

Fantasiafiktio ja muut spekulatiivisen tarinankerronnan muodot ovat nykypäivänä saavuttaneet ennennäkemättömän aseman osana länsimaisen kulttuurin valtavirtaa. Game of Thrones-tv-sarjan ilmiömäinen suosio viime vuosikymmenellä ja Harry Potter -kirjojen yhä ilmeinen kulttuurinen relevanssi laajoille yleisöille ovat tästä nykykulttuurin fantasiabuumista vain kaksi selvää esimerkkiä. Samaan aikaan toisaalla on herännyt yhä enemmän keskustelua siitä, että jakamamme todellisuus ei ole kaikille samanlainen, tai että elämme jopa ”totuudenjälkeistä” aikaa. FM Elise Kraatila kysyy väitöskirjassaan, miten nämä kaksi ilmiötä voisivat linkittyä toisiinsa. 

Mimesiksen ja eskapismin tuolle puolen

Fantasialla on vanhastaan pitkään ollut maine eskapistisena tarinankerronnan muotona. Todellisuuden kuvaamisen sijaan sen katsotaan rakentelevan omia, kokonaan uusia mielikuvitusmaailmojaan: fiktiivisiä paikkoja, joihin uppoutumalla lukija voi ikään kuin lomailla omasta arkisesta elämästään. Sitä lähestytäänkin tästä syystä tutkimuksessa tyypillisesti ”epämimeettisenä” fiktion lajina, jonka suhde todelliseen maailmaan on joko pakeneva, vääristävä tai puhtaasti metaforinen. Fantasian poetiikka asemoidaan tällaisessa ajattelussa vastakohtaiseksi erityisesti realistisille todellisuuden esittämisen tavoille.  

Kraatilan väitöskirja haastaa näitä käsityksiä esittäen, että fantasiafiktiolle ominainen spekulatiivisuus voidaan myös nähdä korostetun taiteellisena todellisuussuhteena, jossa fiktion ulkopuolinen maailma kohdataan teoretisoivasta näkökulmasta. Luomalla vuoropuhelua mielikuvitusmaailmojen ja lukijan todellisuuskäsityksen välille fantasiakertomukset pystyvät mallintamaan ja ehdottamaan uusia tapoja, joilla myös monimutkaista ja usein vaikeasti hahmotettavaa nykytodellisuutta voisi jäsentää ja tulkita. Samalla tämän vuoropuhelun ilmiselvä taiteellinen keinotekoisuus korostaa kaunokirjallisen teoksen omaa tulkitsevaa suhdetta todellisuuteen ja lukijan aktiivista roolia tulkintojen tekijänä.

– Fantasian tapa luoda tällaista neuvottelua kuvitteellisten maailmojen ja todellisuuden välille tekee näkyväksi sen, että fiktion suhde todellisuuteen ylipäänsä on paljon epäsuorempi, moniulotteisempi ja kaksisuuntaisempi kuin vanhanaikainen ajatus fiktiosta todellisuuden imitaationa pystyy tavoittamaan, Kraatila väittää. – Siksi fantasian todellisuussuhteiden analyysi tarjoaakin mahdollisuuden luoda uusia näkökulmia kaikenlaisen fiktion ja ulkopuolisen maailman välisten vuorovaikutusten uudelleenarviointiin.

Kuinka kohdata ”totuudenjälkeinen” maailma?

Aikaisempaa hienovaraisempi ymmärrys fiktion ja todellisuuden suhteesta tuleekin tarpeeseen, kun jakamamme todellisuus itsessään alkaa vaikuttaa yhä epävakaammalta ja hajanaisemmalta – ja toisinaan jopa fiktion ja ei-fiktion rajat hämärtyvät. Kraatila näkee viime vuosien totuudenjälkeisyyspuheessa kuvatun sirpaleisen ja polarisoituneen todellisuuskäsityksen eräänlaisena kärjistyneenä ja popularisoituneena versiona 1900-luvun jälkipuoliskon postmodernismille ominaisesta todellisuuden kohtaamisen kriisistä. Tämän kriisin myötä ihmisten koettavissa oleva todellisuus alettiin hahmottaa kielenkäytössä syntyvänä ja alati muuttuvana rakennelmana, joka ei koskaan voi olla ideologisesti neutraali tai näyttää täysin samalta erilaisista näkökulmista.  

– 2000-luvulla tällaisesta aikanaan radikaalista ajattelusta on tullut arkipäivää. Todellisuus, jonka kohtaamme päivittäin, on tänä päivänä sekä silminnähden jakautunut että mittakaavaltaan globaali, Kraatila huomauttaa. – Sen tekeminen hahmotettavaksi ja mielekkäällä tavalla jaettavaksi taiteen keinoin on haaste, johon nykyfantasia spekulatiivisella todellisuussuhteellaan pyrkii vastaamaan. 

Fantasia voi auttaa meitä näkemään todellisuuden tulkinnanvaraisuuden mahdollisuutena uhkan sijaan.

Elise Kraatila

Fantasia luo teorioita maailmasta. Se mallintaa tapoja, joilla hahmottomaksi ja ehkä ahdistavaksikin käyneen todellisuuden voi jäsentää mielekkäällä tavalla. Pyrkiessään ymmärtämään, miten kuvitteellinen todellisuus – vaikkapa Keski-Maa tai Game of Thronesin Westeros – toimii ja mitä se merkitsee, Kraatila väittää, lukija pääsee kuvittelemaan ja harjoittamaan tapoja, joilla myös ympäröivää todellisuutta voisi hahmottaa merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

– Fantasia tekee tuntemattoman maailman kohtaamisesta hauskaa ja palkitsevaa, Kraatila toteaa. – Se voi näin auttaa meitä näkemään todellisuuden tulkinnanvaraisuuden mahdollisuutena uhkan sijaan, ja parhaimmillaan se rohkaisee tämän tulkinnanvaraisuuden kohtaamiseen uteliaasti ja avoimin mielin. On mahdollista, että nykymaailmassa juuri tämä fantasian kyky kääntää maailman epävarmuus luovan ja leikillisen tulkinnan mahdollisuudeksi on se genren ominaispiirre, joka tekee siitä niin puhuttelevaa laajoille yleisöille. 

Väittelijä. Kuva: Markus Laukkanen

Filosofian maisteri Elise Kraatilan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja The Crisis of Representation and Speculative Mimesis: Rethinking Relations between Fiction and Reality with 21st-century Fantasy Storytelling tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 Pinni B1096 -salissa (Kanslerinrinne 1) Vastaväittäjänä toimii professori Karin Kukkonen Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta tästä linkistä: https://tuni.zoom.us/j/66437048023

Väitöskirjaan voi tutustua Tampereen yliopiston Trepo-arkistossa.

Tutkimus on toteutettu Suomen kulttuurirahaston tuella.

Vuoden 2020 gradupalkinto Isla Parkkolan kunnianhimoiselle Lemony Snicket -tutkielmalle

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimusen seura on jälleen palkinnut vuoden parhaan spekulatiivisen fiktion tutkimusta edistävän pro gradu -työn. Vuoden 2020 sadosta voittajaksi suoriutui Isla Parkkola Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppaineesta, työllä nimeltä ”Kirjojen toimijuus ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin lastenkirjasarjassa A Series of Unfortunate Events”. Kuten otsikkokin kertoo, tutkielma käsittelee monipuoliseti teossarjan omalaatuisia kerrontaratkaisuja ja kirjojen keskeistä roolia Snicketin tarinamaailmassa. Tunnustuksena paneutuneesta tutkimustyöstään Finfar myöntää Parkkolalle 200 euron rahapalkinnon ja palkintodiplomin. 

Kummallista kerrontaa ja leikillisiä kirjaesineitä

Voittajatyö käsittelee Lemony Snicketin goottilaissävytteistä lastenkirjasarjaa metafiktiivisenä ilmiönä, jossa niin puhutteleva kerronta, teosten ulkoasu kuin intertekstuaaliset viittauksetkin haastavat lukijaa pohtimaan, missä todellisuuden ja tarinamaailman välinen raja oikeastaan kulkee. Lisäksi tutkielma sivuaa Surkeiden sattumusten sarjasta tehtyjä filmatisointeja ja sen transmediaalisia laajennuksia. 

Analyysinsä apuna Parkkola käyttää kertomusteorian työkaluja, pintalukemisen menetelmää ja toimijaverkkoteoriaa. Bruno Latourin filosofiasta juontavan toimijuuskäsityksen valossa tekijät, lukijat ja kirjat näyttäytyvät kanssatoimijoina, jotka vaikuttavat toisiinsa monin kiinnostavin tavoin. Lisäksi Parkkola esittelee uuden multimondiaalisuuden käsitteen, joka viittaa ”fiktiosta aktuaaliseen maailmaan nouseviin esineisiin” – esimerkiksi todellisiin kirjaesineisiin, jotka ikään kuin naamioituvat fiktion maailmasta peräisin oleviksi.

Kuva & diplomin toteutus: Essi Varis

Raati oli erityisen vaikuttunut siitä, kuinka hyvin tutkielmassa otetaan haltuun kertomusteorian keskeiset työkalut ja jopa kritisoidaan ja laajennetaan niitä. Paitsi perusteellinen, Parkkolan työ on myös laaja ja kunnianhimoinen: se vastaa peräti neljään toisiinsa linkittyvään tutkimuskysymykseen. Tutkimusaihe ja tutkimusaineisto kohtaavat toisensa erinomaisesti. Lisäksi kiitosta sai analyysin selkeys ja kielellinen varmuus.

Raatiin kuuluivat tänä vuonna FT Essi Varis Helsingin/Jyväskylän yliopistosta, FT Jyrki Korpua Turun/Oulun yliopistosta, FT Sofia Sjö Åbo Akademista ja FT Irma Hirsjärvi Jyväskylän yliopistosta.

Ehdolla kymmenen työtä

Ehdokkaita oli tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Kymmenen ehdolle asetettua työtä olivat valmistuneet Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista ja ne käsittelivät monipuolisesti tieteisfiktion, fantasian ja kauhun kenttää. Myös eri oppiaineiden kirjo oli ilahduttava: perinteisten kieli- ja kirjallisuusaineiden lisäksi saimme ehdokkaita myös käännöstieteen ja kulttuurintutkimuksen puolelta. Kilpailutöiden aiheissa korostuivat erityisesti posthumanistiset teemat ja erilaiset kokeilevat kerrontaratkaisut. Kaikki ehdokkaat olivat tänä vuonna joko suomen- tai englanninkielisiä.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään parantaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa aloittelevia tutkijoita tarttumaan scifin, fantasian ja kauhun kysymyksiin. Niinpä toivotamme kaikki tämänkin vuoden ehdokkaat lämpimästi mukaan seuran toimintaan.

Parkkolan voittoisa työ on vapaasti luettavissa JYX-tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat:

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen.

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri.

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.” Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Verkkoseminaari ja kirjajulkkarit: Fantasia – Lajit, ilmiö ja yhteiskunta

Milloin? Tiistaina 15.6. 2021, klo 16–18
Missä? Zoom-verkkosovelluksessa

Linkki tapahtumaan: https://oulu.zoom.us/j/63405402288?pwd=TFM3Z2pxMnFhdGhvUGo1SjVVMzlrUT09 
ID: 634 0540 2288
Salasana (jos kysytään): fantasia

Jyrki Korpuan, Irma Hirsjärven, Urpo Kovalan ja Tanja Välisalon toimittama Fantasia – Lajit, ilmiö ja yhteiskunta on ensimmäinen laaja suomenkielinen fantasiakirjallisuuden historiaa, alalajeja ja nykytrendejä käsittelevä oppi- ja tietokirja. Teos esittelee lajihistoriaa tyypillisten aiheiden ja klassikkoteosten avulla. Lisäksi pohditaan fantasian vuorovaikutusta muiden lajien ja taiteiden kanssa sekä fantasian kulttuurisia merkityksiä.

Kirja tarjoaa vastauksia sellaisiin perustavanlaatuisiin kysymyksiin kuin “mitä fantasia on?”, “millainen on fantasian traditio?”, “mitä ovat fantasian erilaiset kulttuurit?”, “miksi fantasiaa luetaan?” ja “miksi ja kuinka fantasiaa tutkitaan?”. Miten fantasia tai fantastinen eli mielikuvituksellinen on noussut niin merkittävään asemaan alati teknistyvässä ja kovien arvojen hallitsemassa maailmassamme? Tarjoaako fantasia suurten massojen toivomaa eskapismia eli todellisuuspakoa, joka etäännyttää kylmästä reaalimaailmastamme? Vai onko se päinvastoin keino käsitellä keskeisiä yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä, identiteettiongelmia ja toiseuden haasteita? Teos osoittaa, että fantasia on näitä kaikkia ja paljon muutakin.

Kuva: Katja Kontturi

Muhkea yli 500-sivuinen opus on pitkän työn tulos. Se sisältää 21 lukua ja sitä oli kirjoittamassa peräti 17 kotimaista fantasian asiantuntijaa. Teos ilmestyy Nykykulttuuri-julkaisusarjan kustantamana.

Julkaisemistilaisuudessa teoksen toimittajat ja kirjoittajat esittelevät teoksen sisältöä seuraavasti:
1. Toimittajien avaussanat ja teoksen julkaisu
2. Fantasian historiasta
3. Fantasian alalajien ja ilmiöiden kirjo
4. Fantasian yleisöt ja yhteiskunta
5. Lähestymistapoja fantasian tutkimukseen
6. Loppusanat

Lisätietoja: Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)gmail.com), teoksen muut toimittajat sekä julkaisija

CfP: Fantastinen tekstityöpaja / Fantastic Paper Workshop

(English below the image)

Missä? Zoom-verkkosovelluksessa (linkki toimitetaan osallistujille henkilökohtaisesti myöhemmin)

Milloin? torstaina 1.7.2021, klo 12–16 (osallistujien määrästä riippuen työpaja saattaa olla myös lyhyempi)

Vaikka jäämme tänäkin vuonna ilman Finnconia, Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarin Fantastinen tekstityöpaja ratsastaa urheasti eteenpäin! Pajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisille tutkimustekstiluonnoksille. Seminaariin ovat tervetulleita kaikenlaiset artikkelin, esitelmän tai tutkimussuunnitelman aihiot, riippumatta kirjoittajan opintojen vaiheesta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa spekulatiiviseen fiktioon liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina kuutenatoista vuotena papereita ovat esitelleet niin kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat kuin jo väitelleet tutkijatkin. Finfarin tekstityöpaja soveltuu siis erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi, mutta antaa ajateltavaa missä tahansa uransa vaiheessa olevalle tutkijalle.

Pajaan voivat osallistua ilmaiseksi Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry:n (Finfar) jäsenet. Mikäli haluat osallistua, mutta et vielä ole jäsen, katso liittymisohjeet täältä

Työpajan osallistujat lukevat tekstit etukäteen, joten pajassa ei tarvitse esitelmöidä. Näin kaikki aika voidaan omistaa papereista ja niiden aiheista keskustelemiselle. Jokaiselle paperille varataan vähintään 30 minuuttia käsittelyaikaa, ja jokaisen työn pääkommentoijina toimii kaksi järjestäjien nimeämää kokenutta tutkijaa. Kommentoijien esitettyä näkemyksensä keskustelu avataan koko seminaariväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aikaa on rajoitetusti, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Mikäli haluat osallistua seminaariin, lähetä kommentteja kaipaava tekstisi Jyrki Korpualle (jyrki.korpua(at)oulu.fi) viimeistään tiistaina 15.6.2021. Tekstin tulisi olla pituudeltaan alle 40 000 merkkiä lähdeluetteloineen. Palauta tekstisi .rtf, .doc, .pdf tai .odt -muodossa. Tekstisi voi olla joko suomen- tai englanninkielinen; jaamme paperit suomen ja englanninkielisiin sessioihin tarjonnan mukaan.

Tekstityöpajassa esitellyille papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -vekkolehdessä. Fafnir on vertaisarvioitu kausijulkaisu, jonka kaikki numerot ovat vapaasti luettavissa sen omilla verkkosivuilla.

Poikkeuksellisen yhteiskunnallisen tilanteemme vuoksi työpaja järjestetään jälleen verkossa, Zoom-sovelluksessa. Osallistujille toimitetaan myöhemmin linkki, jonka avulla suljettuun verkkotapaamiseen pääsee mukaan.

Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua(at)oulu.fi).

Illustrator: Victoria Frances Sterrett (source: Wikimedia Commons)

CfP: Finfar’s Fantastic Paper Workshop 

Where? on Zoom (participants will receive a link in their e-mail at a later date)

When? July 1, 2021, at 12-4 pm (Finnish Time (GMT +2))

Finfar’s Fantastic Paper Workshop is a conversational feedback session for written research papers of all kinds (conference papers, article drafts, project outlines etc.) and open to participants on all stages of academia. In the previous sixteen years, we have discussed papers by scifi, fantasy and horror researchers on Bachelor, MA, doctoral and post-doctoral levels. As long as your work concerns speculative fiction in any medium, we have a lively discussion arena waiting for you!

All the participants will be asked to read all the papers beforehand, so that the entire workshop can be dedicated to discussion. Each paper will be allocated at least 30 minutes of discussion time and the organizers will name two expert scholars to lead the discussion on each paper. The expert commentators’ remarks will be followed by open discussion. Due to the participatory nature of the workshop and the limitations on time, the workshop is open only for the participants and the designated commentators.

The participation is free of charge for all current members of Finfar. If you are not yet a member and would like to join, please contact the organizers (email address below). The current membership fee is 20 € a year for students and self-funded researchers and 45 € for employed academics.

If you would like to participate, please submit your paper to Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)oulu.fi) on June 15, 2021 at the latest. The final paper should be no longer than 40,000 characters in length and submitted in .rtf, .doc, .pdf or .odt format. We welcome papers written in English or Finnish and will divide the workshop into English and Finnish sessions accordingly.

Papers discussed in the Fantastic Paper Workshop will later have an opportunity to be submitted as article manuscripts to Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research, our peer-reviewed, fully open-access online journal.

As Finncon 2021 has been cancelled due to the Covid-19 pandemic, this year’s workshop will be held online, on Zoom video conference application. The participants will receive a link to join the seminar at a later date.

If you have any further questions about the workshop, please contact Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)oulu.fi).

Finfarin vuosikokous ja muita kevätkuulumisia

Finfarin sääntömääräinen vuosikokous järjestetään jälleen Zoomitse. Mikäli spekulatiivisen fiktion tutkiminen ja rentoon järjestötoimintaan osallistuminen kiinnostaa, istuthan siis tietokoneesi ääreen 28.huhtikuuta klo 17!

Kokouksessa valitaan seuraavan kauden hallitus, jossa näkisimme kovin mielellämme myös uusia kasvoja! Lisäksi tehdään lyhyt katsaus menneen ja tulevan vuoden ohjelmaan. Vaikka Finfarin toimintaan ei olisi aikaisemmin osallistunutkaan, kärryille pääsee siis heti.

Finfarin toimintakertomuksen liitteeksi koostetaan jälleen lista jäsenten tieteellisestä toiminnasta kuluneen vuoden aikana (ks. viime vuoden lista Finfarin sivuilta). Listan tarkoituksena on antaa yleiskuva spekulatiivisen fiktion tutkimuksen nykytilasta Suomessa. Toimita siis tiedot vuonna 2020 tekemistäsi scifiä, kauhua tai fantasiaa koskevista akateemisista julkaisuista, merkittävistä esitelmistä, opetuksesta, väitöksistä, väitöskirjojen ohjauksista ja tärkeistä mediaesiintymisistä vuosikokoukseen mennessä seuramme sihteerille (sihteeri(at)finfar.org).

Mikäli kokousaika ei sovi sinulle, mutta haluat vaikuttaa, olethan yhteydessä puheenjohtajaamme Aino-Kaisa Koistiseen ennen kokouksen ajankohtaa (pj(at)finfar.org).

Kokoukseen pääsee mukaan tästä linkistä. 

Salasana: FINFAR2021

***

Ilolla ilmoitamme, että Finfar on hiljattain hyväksytty Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäseneksi. TSV:hen kuuluu lähes 300 tieteellistä seuraa, joten siihen liittyminen avaa meille uusia maanlaajuisia vaikuttamis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi saamme jatkossa ilmaiseksi käyttöömme esim. avoimen julkaisemisen verkkopalveluita ja Tieteiden talon kokoustilat.

TSV:n kevätkokouksen päätöksistä voi lukea tarkemmin täältä.

***

Finfarin väistyvä hallitus on lisäksi tehnyt päätöksiä Fafnir-journaalin uusista päätoimittajista. Tänä vuonna toimituksesta väistyvän Bodhisattva Chattopadhyayn (PhD) tilalla jatkaa FT Essi Varis, ja vuonna 2022 toimituskautensa päättävän Esko Suorannan tilalle astuu Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Elizabeth Oakes.

Vertaisarvioitu (ja World Fantasy Awardilla palkittu!) lehtemme ilmestyy kahdesti vuodessa ja on täysin vapaasti luettavissa verkossa

Call for Papers: ”An Anthology on Nordic Speculative Fiction”

UPDATE: ABSTRACT DEADLINE EXTENDED to August 6!

Editors: Aino-Kaisa Koistinen, Jyrki Korpua & Marta Tveit

Goals: 
A) Offer insight into the history and current status of research and fandom in the Nordic Countries.

B) Offer analyses of Nordic fictions, fandom and/or audiences.

C) Showcase the research of Nordic-based scholars (not necessarily dealing with Nordic fiction).

“Nordic Speculative Fiction” – Call for Papers:

The Nordic Countries, including Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, are independent and unique communities, yet at the same time rooted in similar values, culture and history.

This anthology aims to bring together scholars, researchers, theories and practises on Nordic speculative fiction, e.g. science fiction, fantasy, horror, the supernatural, and the futuristic, showing the diversity of the Norden (the North) in fiction, fandom and research. 

Submissions, written in English, are welcome from all subject areas of Nordic speculative fiction that either:

A) Discuss the history and current status of speculative fiction research and fandom studies in or within the Nordic region,

B) Offer analyses of Nordic fictions, fandom or users,

C) Showcase the research (not necessarily dealing with Nordic fiction) of Nordic-based scholars, i.e. scholars currently affiliated with a Nordic university, or independent scholars who live or work within the Nordic region. 

Prospectively, a selection of papers will be published as a peer-reviewed anthology, by Routledge Studies in Global Genre Fiction. The collection will be edited by PhD, Docent Aino-Kaisa Koistinen from the University of Jyväskylä, Finland, PhD Jyrki Korpua from the University of Oulu, and PhD Marta Tveit from the University of Oslo.

Please send 300 to 500 word abstracts or expressions of interest to Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)gmail.com) by Friday 6th of August, 2021 for inclusion in a prospective collection (final essays of 5,000–8,000 words due December 2021).

Apply Now: Editor-in-Chief for Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research

The position of an editor-in-chief in Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Researchis now open for a three-year term (4/2021–2024). Currently, the journal has two other editors-in-chief who will continue in their posts. 

The journal

Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research is a World Fantasy Award-winning, peer-reviewed, interdisciplinary academic journal published since 2014 by the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research (Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry, finfar.org). New issues are published online twice a year.

Fafnir provides an open-access international forum for scholarly exchanges on science fiction, fantasy, and issues current in the field. The journal introduces and develops research focusing on science fiction, fantasy, and other speculative literatures, audiovisual art, games, and fan culture. Fafnir publishes texts ranging from peer-reviewed research articles to short overviews, essays, interviews, opinion pieces, and academic book reviews on any subject suited to the scope of the journal. The main language of the journal is English, but articles are also published in any of the Nordic languages.

Fafnir has Level 1 Classification of the Publication Forum for the Federation of Finnish Learned Societies (Julkaisufoorumi). Its articles are currently indexed under MLA International Bibliography, the Directory of Open-Access Journals, and The Science Fiction and Fantasy Research Database (SFFRD). The journal itself is listed in the MLA Directory of Periodicals as well as the Directory of Open-Access Journals. In 2020, Fafnir received the World Fantasy Award for its contributions to the study of the speculative genres.

You can read more about Fafnir at journal.finfar.org.

The editors-in-chief

Fafnir now seeks a new editor-in-chief. With the support of the Academic Advisory Board, the reviews editor, and the sub-editor, the editors-in-chief maintain the academic quality and editorial direction of the journal to ensure a steady flow of engaging and thought-provoking original research articles, reviews, and other texts. The editors-in-chief author calls for papers and editorials, evaluate and accept submissions for peer-review, work closely with scholars in providing editorial feedback, and facilitate the peer review process. They are also responsible for developing the journal and promoting the visibility of research into the speculative genres.

Working as an editor-in-chief for Fafnir offers an excellent vantage point to the field of speculative-fiction research and an opportunity for international scholarly exchange. Editors-in-chief receive memberships in the Council of Editors of Learned Journals (CELJ) for the duration of their terms. The position does not involve financial compensation.

The Application

To apply, please send your CV, a short (one page maximum) motivation letter, and contact details of two persons we can approach for a reference.

Your CV and motivation letter should detail the following:

Required background and skills:

  • An MA-level degree (or higher) in a relevant academic field
  • Expertise in the field of speculative fiction
  • Willingness to promote quality research in the field both within the Nordic countries and abroad
  • Good cooperation skills.

Preferred further skills:

  • Experience in academic publishing
  • Experience in online publishing
  • Ability to work in at least one of the Nordic languages (Danish, Finnish, Icelandic, Norwegian, Swedish)
  • Expertise in the sub-genre of fantasy and/or in non-anglophone speculative fiction.

Send your application by 28 February 2021 by email to sihteeri(at)finfar.org.

The choice of the new editor-in-chief will be made by the board of the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research in March. The applicants will be informed of the decision by the end of the end of the month. The selected applicant will begin in their duties in April 2021, joining in to finalize the publication of issue 1/2021.

For more information on the application process, please contact:

Aino-Kaisa Koistinen, the Chair of the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research (aino-kaisa.koistinen(a)jyu.fi) 

or Merja Polvinen, the Chair of the journal’s Academic Advisory Board (merja.polvinen(a)helsinki.fi)

Kilpailukutsu: Finfar palkitsee jälleen edellisvuoden parhaan spefi-gradun

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää ehdotuksia vuoden 2020 parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita. Otamme vastaan ehdotuksia sekä tutkielmien kirjoittajilta että niiden ohjaajilta.

Tämänvuotinen raatimme on valmistautunut arvioimaan ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kirjoitettuja töitä. Mikäli gradusi on kirjoitettu jollain muulla kielellä, tiedustelethan asiaa erikseen. Tutkielma voi olla valmistunut mihin tahansa oppiaineeseen, kunhan se liittyy spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus ja käsittely
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan kesällä 2021.

Ehdolle voi asettaa pro gradu -tutkielman, joka on hyväksytty suomalaisessa yliopistossa kalenterivuoden 2020 aikana. Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.3.2021 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi Voittajan ratkaisee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati.

Kuva: Essi Varis

Verkkolehtemme Fafnir sai arvostetun World Fantasy Award -palkinnon

Finfar’s Academic Online Journal Fafnir Wins World Fantasy Award

(English below the image)

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarin perustama verkkolehti Fafnir: Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research on voittanut World Fantasy Award -erikoispalkinnon. Vuonna 2014 perustettu lehti julkaisee tieteisfiktioon, fantasiaan ja kauhuun liittyviä tutkimusartikkeleita, arvosteluja, konferenssiraportteja ja esseitä noin puolivuosittain. Kaikki Fafnirin akateemiset artikkelit ovat vertaisarvioituja ja vapaasti luettavissa lehden omilla verkkosivuilla. Suurin osa lehden sisällöstä on englanninkielistä, mutta Fafnir on sitoutunut julkaisemaan ja edistämään fantastisen fiktion tutkimusta kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Julkaisun päätoimittajina toimivat tällä hetkellä tutkijat Boddhisatva Chattopadhyay, Laura E. Goodin ja Esko Suoranta.

World Fantasy Award -palkinnot kuuluvat alan arvostetuimpiin kunnianosoituksiin maailmanlaajuisesti.

Yhdysvalloissa lokakuun lopussa vuosittain järjestettävä World Fantasy Convention -tapahtuma on myöntänyt World Fantasy Award -palkintoja vuoden parhaille fantasiajulkaisuille 1975 lähtien. Ne kuuluvat alan arvostetuimpiin kunnianosoituksiin maailmanlaajuisesti. Tänä vuonna palkintoraadissa istuivat kirjailijat Gwenda Bond, Galen Dara, Michael Kelly, Victor LaValle ja Adam Roberts. Fafnir on kaikkien aikojen ensimmäinen akateeminen kausijulkaisu, jolle palkinto on myönnetty.

Jos haluat tukea lehden toimintaa, tai osallistua spekulatiivisen fiktion tutkimuksen kehittämiseen muilla tavoin, liity Finfariin! Fafnirin ylläpitämisen lisäksi järjestämme kaikentasoisille tutkijolle avoimia seminaareja ja ohjelmaa alan coneissa. Esimerkiksi kutsu talviseen online-tekstityöpajaan on parhaillaan auki.

Kaikki vuoden World Fantasy Award -ehdokkaat ja voittajat on päivitetty World Fantasy Conventionin verkkosivuille.

Nykyinen, Vincent Villafrancan suunnittelema palkintopysti.

***

We are proud to announce that our society’s very own Fafnir: Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research received World Fantasy Award last night. The journal has published peer-reviewed academic articles, book reviews, conference reports and essays related to the research of science fiction, fantasy and horror since 2014. New issues come out biannually and are completely open access. Vast majority of Fafnir’s contents are in English, but the journal welcomes submissions in Finnish and other Nordic languages as well. The current editors-in-chief are Boddhisatva Chattopadhyay, Laura E. Goodin and Esko Suoranta.

World Fantasy Awards are considered one of the most prestigious awards in the field.

World Fantasy Convention, which convenes in the USA every year at the end of October, has given World Fantasy Awards to the best new publications in the field of the fantastic since 1975. They have been considered the most prestigious awards in the field, along with Hugo and Nebula Awards. This year, the jury consisted of authors Gwenda Bond, Galen Dara, Michael Kelly, Victor LaValle and Adam Roberts. Fafnir is the first academic journal ever to receive the award.

If you would like to support and participate in the work Fafnir and Finfar do to promote and develop the research of speculative fiction, particularly in the North, you are welcome to join us! In addition to enabling the publication of Fafnir, we arrange programming in fantasy and science fiction conventions as well as seminars and workshops that are open to researchers on all levels of academia.

You can read Fafnir here and check all of this year’s nominees and winners here.

Kutsu Finfarin Talvisen Fantastiseen tekstityöpajaan 27.11.2020

Missä? Zoom-verkkosovelluksessa (linkki toimitetaan osallistujille henkilökohtaisesti myöhemmin)

Milloin? Perjantaina 27.11.2020, klo 10 alkaen

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarin Fantastisessa tekstityöpajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisille tutkimustekstiluonnoksille. Seminaariin ovat tervetulleita kaikenlaiset artikkelin, esitelmän tai tutkimussuunnitelman aihiot, riippumatta kirjoittajan opintojen vaiheesta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa spekulatiiviseen fiktioon liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina viitenätoista vuotena papereita ovat esitelleet niin kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat kuin jo väitelleet tutkijatkin. Finfarin tekstityöpaja soveltuu siis erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi, mutta antaa ajateltavaa missä tahansa uransa vaiheessa olevalle tutkijalle.

Pajaan voivat osallistua ilmaiseksi Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry:n (Finfar) jäsenet. Mikäli haluat osallistua, mutta et vielä ole jäsen, katso liittymisohjeet täältä.

Työpajan osallistujat lukevat tekstit etukäteen, joten pajassa ei tarvitse esitelmöidä. Näin kaikki aika voidaan omistaa papereista ja niiden aiheista keskustelemiselle. Jokaiselle paperille varataan vähintään 30 minuuttia käsittelyaikaa, ja jokaisen työn pääkommentoijina toimii kaksi järjestäjien nimeämää kokenutta tutkijaa. Kommentoijien esitettyä näkemyksensä keskustelu avataan koko seminaariväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aikaa on rajoitetusti, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Mikäli haluat osallistua seminaariin, lähetä kommentteja kaipaava tekstisi viimeistään perjantaina 13.11.2020.

Mikäli haluat osallistua seminaariin, lähetä kommentteja kaipaava tekstisi Jyrki Korpualle (jyrki.korpua(at)oulu.fi) viimeistään perjantaina 13.11.2020. Tekstin tulisi olla pituudeltaan alle 40 000 merkkiä lähdeluetteloineen. Palauta tekstisi .rtf, .doc, .pdf tai .odt -muodossa. Tekstisi voi olla joko suomen- tai englanninkielinen, mutta seminaari pidetään tällä kertaa kokonaan suomenkielisenä.

Tekstityöpajassa esitellyille papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -vekkolehdessä. Lisätietoa Fafnirista ja kaikki toistaiseksi julkaissut numerot löydät sen omilta verkkosivuilta.

Poikkeuksellisen yhteiskunnallisen tilanteemme vuoksi työpaja järjestetään verkossa, Zoom-sovelluksessa. Osallistujille toimitetaan myöhemmin linkki, jonka avulla suljettuun verkkotapaamiseen pääsee mukaan.

Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua(at)oulu.fi).