Siirry sisältöön

Finfar on mukana järjestämässä seminaaria 'Weird Ecologies and Storytelling Practices' Tampereen yliopistossa 4-5 huhtikuuta. Seminaarin aiheena on tarinankerronnan eettisyys ja poliittisuus suhteessa luontoon ja toiseuteen. Puhujina tapahtumassa on sekä tutkijoita että taiteilijoita. Seminaarin kieli on englanti. Huomaa, että torstain ohjelma on kaikille avoin ilman ennakkoilmoittautumista! Tarkempi ohjelma ja lisätietoja tapahtuman verkkosivuilla: https://events.tuni.fi/weirdeco2019/.

Finfar is part of organizing the seminar 'Weird Ecologies and Storytelling Practices' at Tampere University, 4-5 April. The seminar explores the ethics and politics of storytelling, especially in regards to telling stories about nature and ‘the Other’. Contributors to the seminar are scholars and artists. The seminar is in English. Note that the programme on Thursday is open for all without preregistration! More information and the full programme are available on the website of the event: https://events.tuni.fi/weirdeco2019/.

Oulussa järjestetään 8.-10.5.2019 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari teemalla ‘Muisti ja mielikuvitus’. Seminaarissa on kaksi työpajaa, joihin toivotaan papereita erityisesti fantasiaan, scifiin tai muuhun spefiin liittyvistä aiheista. Työpajat ovat:

  • Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)
  • World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)

Esitysabstrakteja pyydetään lähettämään viimeistään 31.1.2019 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi. Tarkempi kuvaus seminaarista sekä työpajoista alla.


CALL FOR PAPERS 
KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS 
  
8.-10.5.2019 Oulun yliopisto   

Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallin-taa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin. 

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko mennei-syyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa mennei-syydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.

Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa. 

Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia. 

Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.
Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista

  • Yksityinen ja yhteisöllinen/kollektiivinen muisti
  • Muistin ja unohduksen prosessit
  • Fantasian keksityt historiat
  • Muistaminen nykyisyyden hahmottamisen välineenä
  • Muistaminen luovana prosessina
  • Mahdolliset maailmat ja muistaminen
  • Muistaminen, ylirajaisuus ja kulttuuriset kohtaamiset
  • Muistaminen ja trauma
  • Muisti ja taiteet
  • Muistamisen ja muistitiedon tutkimus

Tai esitysabstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin:

  • Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)
  • Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)
  • Kulkemisen ja kuulumisen muistot (puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä)
  • Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)
  • World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
  • Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi (puheenjohtajana Helena Oikarinen-Jabai)

Spefiaiheisten työryhmien kuvaukset:

Työryhmä: Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus

Työryhmän puheenjohtajat: Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto, Oulun yliopisto. Yhteystiedot: jyrki.korpua(at)oulu.fi & pekka.kuusisto(at)oulu.fi.

Muisti ja mielikuvitus ovat merkittävästi läsnä fantasian ja laajemmin spekulatiivisen fiktion (mm. fantastinen fiktio, tieteisfiktio, outo, kauhu) kirjallisuudessa. Fantasian genressä pohditaan, leikitellään ja esitellään fiktiivistä tarinankerrontaa, keksittyjä historioita ja spekulatiivisia visioita. Fantasian keskeisessä traditiossa ja nykypäivässä myyttiset menneisyydet, vanhojen hyvien aikojen muistaminen, kosmologiset muinaisuudet sekä ennustukset, ennakoinnit, takaumat ja yhteisöllinen muistitieto sekä -uskomus ovat usein keskeisiä tarinan osia: Milloin vanhan kansan enää tarinoissa muistama ”kuningas palaa”, vanhan vallan ihanteita uusitaan tai ennustettu sankari (tai paha voima) ilmestyy tai palaa näyttämölle. Fantasian lajissa muistamisen monimuotoisuus ja mielikuvituksen rajoja haastavat näkökulmat yhtyvät usein erityisillä ja uutta luovilla tavoilla.

Vastaanotamme suomenkielisiä esitelmäehdotuksia, joissa lähestytään konferenssin teemaa ”muisti ja mielikuvitus” keskittyen johonkin fantasian tai spekulatiivisen fiktion tekstiin tai aiheeseen.Puheenjohtaja Jyrki Korpua pitää työryhmässä esitelmän otsikolla ”More than memory – muisti ja muistitieto J. R. R. Tolkienin fantasiafiktiossa”


Working group proposal: World building in historical, sci-fi, and fantasy settings

Chair: Ilkka Lähteenmäki, Ilkka.o.lahteenmaki(at)oulu.fi

The concept of ‘world’ has been often understood as subsidiary to the concept of narration (and world building has been even seen as something opposed to story-telling). However, in fantasy and sci-fi novels the detailed depictions of the world, in which the story happens, and of different societies, beings, geographies, histories, etc. in those worlds are pivotal. 

In historical settings, the world in which story is located is often taken as granted and the challenge of depicting the world emerges from the need to be “historically accurate”. This same requirement of accuracy has slowly spread to fantasy and sci-fi settings, as fantasy worlds are no longer necessarily produced by single authors, but authors often place their stories in premade worlds. Also non-literary products like manuals or wiki-pages sometimes determine the nature of entities present in these worlds (D&D monster manuals and the whole Forgotten Realms™ , for example).

Fantasy and Sci-Fi stories also tend to provide large scale “histories” of their worlds to help the reader to engage with and to understand the world in question. Think of Tolkien’s huge project, which provides the history of Middle-Earth in the Silmarillion, for example, or of the whole Marvel universe, or of the world of Star Wars.  It thus appears that it is often not enough just to depict societies as they are currently in these genres (when the story happens), but that also the rationale of their existence is sought after. Often this rationale is historical.

Considering theoretical interest in literary worlds (e.g. Pavel, Ryan), this working group looks for papers that deal with different aspects and means of world building within or outside of literary narration. Further, papers that focus on the very idea of literary world in historical, sci-fi, and fantasy settings are called for. 

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää ehdotuksia vuoden 2018 parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka kattaa suuren määrän realistisen kerronnan traditiosta erkaantuvia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita. Otamme vastaan ehdotuksia sekä tutkielmien kirjoittajilta että niiden ohjaajilta. Tutkielmia arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

- spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus ja käsittely
- tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
- tutkimusasetelman toimivuus
- tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
- analyysin tarkkuus ja rikkaus
- selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja palkitaan Finnconissa, Jyväskylässä 5.–7.7.2019.

Ehdolle voi asettaa pro gradu -tutkielman, joka on hyväksytty suomalaisessa yliopistossa vuoden 2018 aikana. Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.2.2019 mennessä osoitteeseen kaisa.kortekallio@helsinki.fi. Voittajan ratkaisee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati.

Tietoa viime vuoden kilpailusta

Vuosi 2018 alkaa lähestyä loppuaan, ja Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarissa on ryhdytty suunnittelemaan tulevan vuoden toimintaa ja mahdollisia uusia avauksia.

Tulevan toiminnan suunnittelun tueksi hallitus toivoisikin, että Finfarin toimintaan (niin jäseninä kuin muutoinkin) osallistuneet vastaisivat kyselyyn kuluneesta vuodesta ja kertoisivat sitä kautta myös toiveitaan tulevan suhteen. Kysely löytyy Google-lomakkeen muodossa seuraavan linkin takaa: Finfarin jäsenkysely 2018.

Kysely on avoinna 30.11.-14.12.2018, ja toivomme toki mahdollisimman laajaa osanottoa. Kiitokset kaikille vastanneille jo etukäteen, ja oikein hyvää pian alkavaa joulukuuta!

Finfarin seuraava oma tutkimusseminaari järjestetään tuttuun tapaan seuraavan Finnconin yhteydessä Jyväskylässä heinäkuussa 2019. Finfar on jälleen myös mukana järjestämässä Finnconin Academic Trackiä. Jo aiemmin on kuitenkin tulossa paljon kiinnostavia seminaareja, joissa seuran jäseniä on mukana osallistujina tai järjestäjinä. Esitelmäkutsuja kevään tapahtumiin on tulossa myöhemmin, joten nyt on hyvä aika pistää päivämäärät kalenteriin ja alkaa valmistella omia esitelmäehdotuksia!

16.11.2018 Ihmesaduista adaptaatioihin: näkökulmia sadun ja fantasian tutkimukseen, Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen syysseminaari.

6.–8.3.2019 Moral Machines? The Ethics and Politics of the Digital World, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto.

4.–5.5.2019 Weird Ecologies and Storytelling Practices, Tampere

9.–10.5.2019 Muisti ja mielikuvitus, Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari, Oulun yliopisto

5.–7.7.2019 Finncon 2019, Jyväskylä.

Muista myös fantasia- ja tieteisfiktion tutkimuksen tärkein kansainvälinen konferenssi ICFA - esitelmäehdotusten deadline on 31.10. eli vielä ehtii!

13.–17.3.2019 Politics and Conflict, the 40th International Conference for the Fantastic in the arts, Orlando, Yhdysvallat

Kuva: Henry Söderlund.

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran, Finfarin gradupalkinto 2018 jaettiin sunnuntaina 15.7. Turussa Finnconissa. Finfarin gradukilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja siinä etsittiin vuoden 2017 parasta spekulatiivisen fiktion alaa käsittelevää, suomalaisessa yliopistossa hyväksyttyä maisterintutkielmaa.

Gradukilpailun voitti Silja Korkeamäen tutkielma ”It’s turning into a horror story.” Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä. Tutkielma on hyväksytty huhtikuussa 2017 Tampereen yliopiston suomen kirjallisuuden oppiaineessa. Voittajalle myönnettiin tunnustuksena 200 euron rahapalkinto.

Voittajatutkielma käsittelee tunnettua suomalaista digitaalista peliä lajiteorian ja intermediaalisuuden näkökulmista. Valitsijaraati kiitti tutkielman omaperäistä ja onnistunutta rajausta sekä analyysin toimivuutta. Tutkimusote yhdistää rohkeasti pelitutkimusta ja kirjallisuustiedettä, ja tutkielmalla on antia molemmille tieteenaloille.

Kilpailuun asetettiin ehdolle yhdeksän tutkielmaa kuudesta suomalaisesta yliopistosta. Kilpailuun osallistuneiden tutkielmien taso oli korkea. Raatia ilahdutti myös yliopistojen ja oppiaineiden kirjo – tutkimusta science fictionista ja fantasiasta tehdään Suomessa laajalla rintamalla. Tutkielmissa analysoitiin paitsi kirjallisuutta, myös digitaalisia pelejä ja yhtä televisiosarjaa.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille science fictionin ja fantasian tutkijoille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään nostaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa opiskelijoita tarttumaan spekulatiivisen fiktion kysymyksiin.

Palkintoraadissa olivat mukana FM Kaisa Kortekallio (HY, raadin pj), FT Irma Hirsjärvi (JY), FT Katja Kontturi (JY), professori emerita Liisa Rantalaiho (TaY) ja FT Sanna Tapionkaski (JY) sekä pelitutkimuksen alan asiantuntija-arvioijana FT Jonne Arjoranta (JY).

Voittajatutkielma on saatavilla Tampereen yliopiston kirjaston digitaalisessa opinnäytearkistossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704111422.

Finfarin järjestämän Fantastisen tekstityöpajan hakuaikaa on jatkettu 30.6. saakka. Alla muistutuksena kutsu ja osallistumisohjeet.

***

Suomen science fiction ja fantasiatutkimuksen seuran Finfarin järjestämässä Fantastisessa tekstityöpajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisiin tutkimustekstiluonnoksiin. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki paperiehdotukset riippumatta kirjoittajan opintojen tasosta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa science fictionin tai fantasian alaan liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina neljänätoista vuotena papereita ovat esitelleet mm. kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä jo väitelleet tutkijat. Olemme lähtötilanteestasi riippumatta aina valmiita eläväiseen keskusteluun! On myös todettava, että Finfar-seminaari soveltuu erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi oman yliopistonsa ulkopuolella, mutta toki turkulaisetkin saavat erittäin mielellään osallistua!

Huomaa, että lähettämäsi teksti voi olla vielä keskeneräinen – jopa abstraktinomainen. Tärkeintä on saada palautetta ja kommentteja teksteistä.

Työpajassa osallistujat lukevat tekstit etukäteen, eikä pajassa pidetä laajempia esitelmiä, vaan keskitytään papereista keskustelemiseen ja niiden kommentoimiseen. Jokaiselle yksittäiselle paperille on ohjelmassa varattu 30 minuuttia käsittelyaikaa. Papereille on etukäteen valittuina kaksi tutkijaa, jotka toimivat pääkommentoijina. Kommentoijien esitettyä pääasialliset näkemyksensä papereista avataan keskustelu koko seminaariväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aika ja tila ovat rajalliset, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Pyydän, että palautat tekstisi seminaaria varten Jyrki Korpualle (jyrki.korpua@oulu.fi) viimeistään 30.6.2018 mennessä. Huomaa jatkettu hakuaika. Tekstin tulisi olla pituudeltaan maksimissaan 15.000 merkkiä välilyönteineen. Palauta tekstisi .rtf, .doc tai .odt muodossa. Tekstisi voi olla joko suomeksi tai englanniksi kirjoitettu.

Tekstityöpajassa esitetyillä papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research – julkaisussa. Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua@oulu.fi).

Finfarin järjestämän Fantastisen tekstityöpajan hakuaikaa on jatkettu 20.6. saakka. Alla muistutuksena kutsu ja osallistumisohjeet.

***

Suomen science fiction ja fantasiatutkimuksen seuran Finfarin järjestämässä Fantastisessa tekstityöpajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisiin tutkimustekstiluonnoksiin. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki paperiehdotukset riippumatta kirjoittajan opintojen tasosta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa science fictionin tai fantasian alaan liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina neljänätoista vuotena papereita ovat esitelleet mm. kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä jo väitelleet tutkijat. Olemme lähtötilanteestasi riippumatta aina valmiita eläväiseen keskusteluun! On myös todettava, että Finfar-seminaari soveltuu erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi oman yliopistonsa ulkopuolella, mutta toki turkulaisetkin saavat erittäin mielellään osallistua!

Huomaa, että lähettämäsi teksti voi olla vielä keskeneräinen. Tärkeintä on saada palautetta ja kommentteja teksteistä.

Työpajassa osallistujat lukevat tekstit etukäteen, eikä pajassa pidetä esitelmiä, vaan keskitytään papereista keskustelemiseen ja niiden kommentoimiseen. Jokaiselle yksittäiselle paperille on ohjelmassa varattu 30 minuuttia käsittelyaikaa. Papereille on etukäteen valittuina kaksi tutkijaa, jotka toimivat pääkommentoijina. Kommentoijien esitettyä pääasialliset näkemyksensä papereista avataan keskustelu koko seminaariväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aika ja tila ovat rajalliset, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Pyydän, että palautat tekstisi seminaaria varten Jyrki Korpualle (jyrki.korpua@oulu.fi) viimeistään 20.6.2018 mennessä. Huomaa jatkettu hakuaika. Tekstin tulisi olla pituudeltaan maksimissaan 15.000 merkkiä välilyönteineen. Palauta tekstisi .rtf, .doc tai .odt muodossa. Tekstisi voi olla joko suomeksi tai englanniksi kirjoitettu.

Tekstityöpajassa esitetyillä papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research – julkaisussa. Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua@oulu.fi).

Finfar-seminaarin Fantastisessa tekstityöpajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisiin tutkimustekstiluonnoksiin. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki paperiehdotukset riippumatta kirjoittajan opintojen tasosta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa science fictionin tai fantasian alaan liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina neljänätoista vuotena papereita ovat esitelleet mm. kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä jo väitelleet tutkijat. Olemme lähtötilanteestasi riippumatta aina valmiita eläväiseen keskusteluun! On myös todettava, että Finfar-seminaari soveltuu erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi oman yliopistonsa ulkopuolella, mutta toki turkulaisetkin saavat erittäin mielellään osallistua!

Työpajassa osallistujat lukevat tekstit etukäteen, eikä pajassa pidetä esitelmiä, vaan keskitytään papereista keskustelemiseen ja niiden kommentoimiseen. Jokaiselle yksittäiselle paperille on ohjelmassa varattu 30 minuuttia käsittelyaikaa. Papereille on etukäteen valittuina kaksi tutkijaa, jotka toimivat pääkommentoijina. Kommentoijien esitettyä pääasialliset näkemyksensä papereista avataan keskustelu koko seminaariväelle.

Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aika ja tila ovat rajalliset, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Pyydän, että palautat varsinaisen tekstisi seminaaria varten Jyrki Korpualle (jyrki.korpua(at)oulu.fi) viimeistään 3.6.2018 mennessä. Tekstin tulisi olla pituudeltaan 10 000–15 000 merkkiä. Palauta tekstisi .rtf, .doc tai .odt muodossa. Tekstisi voi olla joko suomeksi tai englanniksi kirjoitettu.

Tekstityöpajassa esitetyillä papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir - Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research - julkaisussa. Lisätietoa Fafnirista, vieraile sivulla journal.finfar.org.

Huomioi myös, että seminaarin jälkeisenä viikonloppuna 14.‒15.7. Turun yliopistossa järjestetään Finncon 2018 -tapahtuma, jonka akateemisen ohjelman Finfar järjestää. Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta: https://2018.finncon.org.

 

Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua(at)oulu.fi). Lisätietoja Finfar-yhdistyksestä saat osoitteesta http://www.finfar.org.