Siirry sisältöön

Kuudes valtakunnallinen fandom-tutkimuksen konferenssi Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella 3.–4.3.2016
Ketä voi haukkua nörtiksi – ja kuka puolestaan on “todellinen nörtti”? Haittaako, että yhä useampi vastaantulija tuntee nettislangia ja kulttifiktion sankareita? Entä onko tytöillä mitään asiaa videopeli- ja sarjakuvakulttuureiden maskuliinisina pidettyihin maailmoihin?
Nörttikulttuuri (engl. geek culture) on viime vuosina kaapattu marginaalista valtamedian materiaaliksi: niin sarjakuvat, genrefiktio kuin video- ja roolipelitkin ovat löytäneet uuden teknologian kautta uusia yleisöjä ja saattaneet samalla yhteen vanhoja faneja. Tämä yhä jatkuva kasvu ja monimuotoistuminen on herättänyt monet pohtimaan “nörttimäisten” harrastustensa motiiveja ja muuttanut nörttiyden merkitystä. Eri sukupuolet, sukupolvet ja kulttuurit tuntuvat käsittävän nörttiyden hyvin eri tavoin, mutta tavallisin nörtin tuntomerkki on tiedollinen omistautuminen jollekin (arkielämän kannalta hyödyttömälle) asialle. Juuri perehtyminen tuntuu yhä erottavan “todelliset” nörtit ja fanit tavallisista kuluttajista ja satunnaisista harrastajista, mutta eri perehtymisen kohteet ovat edelleen eri tavoin arvokkaita ja sallittuja eri ryhmille. Tämä on paljastanut uudella tavalla myös eskapistisina pidettyjen, nörttimäisten kulttuurimuotojen poliittisuuden.
Vaikka nörttiys on muodostunut keskeiseksi, joko valituksi tai annetuksi identiteettitekijäksi lukemattomille ihmisille ympäri maailman, sen muuttuva merkitys on edelleen sumea. Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella järjestettävässä kaksipäiväisessä kansallisessa konferenssissa haluamme avata suomalaisen akateemisen keskustelun siitä, mitä nörttikulttuuri oikeastaan on, miten se on muuttunut ja miten se vuorovaikuttaa niin sanotun valtavirran kanssa.
Etsimme tapahtumaan esitelmiä tai paneeleja, jotka tarkastelevat nörttikulttuuria, eli erilaisten (aiemmin) marginaalisena pidettyjen mediailmiöiden aktiivista ja/tai sosiaalista kuluttamista, minkä tahansa tieteenalan näkökulmasta. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi:
  • nörttiyden ja nörttikulttuurin historiaan, määritelmiin ja murroksiin; eroaako nörttiys tavallisesta faniudesta?
  • sarjakuvakulttuuriin ja -markkinoihin, sarjakuvien keräilyyn tai sarjakuvan transmedialisoitumiseen
  • lauta- ja roolipelikulttuurien näkymiseen populaarikulttuurissa
  • videopelien harrastajayhteisöihin ja videopelikulttuurin valtavirtaistumiseen
  • hakkereihin, verkkoaktivismiin ja internet- ja hakkerikulttuurin näkymiseen valtavirta- tai populaarikulttuurissa
  • japanilaisen otaku-kulttuurin kansainvälisiin ja suomalaisiin ilmenemismuotoihin
  • kirjallisen, audiovisuaalisen ja muunlaisen genrefiktion ympärille kehittyviin (verkko)keskusteluihin ja fanitoiminnan muotoihin, myös antifaniuteen
  • fanitapahtumiin eli coneihin, fanituotantoon, cosplayihin tai muihin nörttikulttuurille leimallisiin harraste- ja fanitoimintoihin
  • populaarikulttuurin sukupuolittumiseen ja poliittisuuteen.
Lähetä 200–300 sanan abstrakti n. 20 minuutin esitelmästä PDF-muodossa 10.1.2016 mennessä Jonne Arjorannalle (jonne.arjoranta[ät]jyu.fi). Otamme vastaan ehdotuksia myös paneeleista ja muista laajemmista esitelmäkokonaisuuksista. Laitathan liitetiedostoon näkyviin nimesi, sähköpostiosoitteesi ja koti-instituutiosi.
Lisätietoja antaa Katja Kontturi (katja.j.kontturi[ät]jyu.fi). Esitelmäkutsua saa levittää vapaasti.
Fanitutkijoiden tapaamisia on aiemmin järjestetty Tampereen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden yhteistyönä vuodesta 2006 lähtien.