Siirry sisältöön

Finncon 2019: Akateemisen ohjelman esitelmäkutsu

(Please scroll down for the English version!)

Tekoälyt ja Tolkien: Ei-inhimillinen ajattelu spekulatiivisessa fiktiossa

Jyväskylä 5.–7.7.2019

Finnconin 2019 ja Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfar järjestävät osana Finncon 2019 -tapahtumaa avoimen akateemisen ohjelmalinjan. Linja on tuttuun tapaan monikansallinen, -kielinen ja -tieteinen sekä ilmainen kaikille kiinnostuneille. Ohjelman tarkoituksena on tarkastella tieteisfiktion, fantasian, kauhun ja muiden spekulatiiviseen fiktion lajien esiin nostamia kysymyksiä erilaisia tieteellisiä kehyksiä vasten.

Kuten useina aiempina vuosina, akateeminen ohjelmalinja noudattelee Finncon-tapahtuman kokonaisteemoja, jotka ovat tällä kertaa tekoäly ja Tolkien. Tekoälyt ovat vaivihkaa siirtyneet kirjojen sivuilta ja televisioruuduilta osaksi jokapäiväistä elämäämme. Aiheen piiriin mahtuu siis kaikenlaista ajattelevasta kodinelektroniikasta ihmiskuntaa uhkaaviin, itse oppiviin tietoverkkoihin. J.R.R. Tolkienin teokset tutkailevat älykkäitä lajeja, jotka eroavat ihmisistä monin tavoin. Siinä missä tekoäly on keskeinen teema tieteiskirjallisuudessa, muut spekulatiivisen fiktion lajit, kuten fantasia ja kauhu, ovatkin käsitelleet ei-inhimillisen älykkyyden kysymyksiä esimerkiksi erilaisten fantasiarotujen, olentojen ja hirviöiden näkökulmasta.

Vuoden 2019 Finnconin akateemiseen ohjelmaan haetaan 20 minuutin pituisia, suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä esitelmiä, jotka käsittelevät erilaisten ei-inhimillisten tietoisuuksien esittämistä spekulatiivisen fiktion eri lajeissa. Esitysten lähtökohtana voi siis olla esimerkiksi:

  • Keinoelämä
  • Älykkään teknologian ja ihmiskunnan suhteet
  • Ei-inhimilliset olennot ja niiden tietoinen tai ei-tietoinen toiminta
  • Inhimillisten ja ei-inhimillisten hahmojen ja yhteiskuntien väliset suhteet
  • Älyn ja tietoisuuden kuvaukset spekulatiivisessa fiktiossa
  • Kognitio ja spekulaatio

Spekulatiivinen fiktio yhdistetään tyypillisesti kirjallisuuteen, mutta esitelmien kohdeteokset voivat edustaa mitä hyvänsä mediaa elokuvista ja televisiosarjoista sarjakuviin ja digitaalisiin peleihin.

Mikäli haluat osallistua ohjelmaan ja esitellä tutkimustyötäsi Finnconin suurelle, innostuneelle yleisölle, lähetä 300 sanan mittainen abstrakti sekä lyhyt esittelyteksti itsestäsi osoitteeseen academic@2019.finncon.org 30.4.2019 mennessä. Otamme vastaan pdf- ja .docx -tiedostoja. Ohjelmaan hyväksytyille esitelmöitsijöille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti loppukeväästä.

Finfar järjestää Finnconin yhteydessä myös vapaamuotoista ohjelmaa, johon kaikki akateemiseen ohjelmaan osallistuvat ovat tervetulleita. Ennen Finncon 2019 -tapahtuman alkamista Finfar järjestää Jyväskylän yliopistolla myös suljetun tekstityöpajan, johon kaikki spekulatiivisen fiktion tutkimuksesta kiinnostuneet, erityisesti gradujen ja väitöskirjojen tekijät, voivat hakea mukaan. Tekstityöpajan hakukuulutus julkistetaan myöhemmin.

Lisätietoja tapahtumasta ja seuran toiminnasta löytyy Finnconin 2019 ja Finfarin nettisivuilta.

CFP: Finncon 2019 Academic Track

AI Meets Tolkien: Non-Human Minds in Speculative Fiction

Jyväskylä July 5–7, 2019

The organization committee of Finncon and the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research (Finfar) are happy to announce that Finncon 2019 will once again feature an academic programming track! As in previous years, the track is intended as multilingual and interdisciplinary, and it will be free of charge and open to everyone interested in the research of speculative fiction. The aim of the track is to employ various academic frameworks and approaches in order to examine the themes and issues discussed in science fiction, fantasy, horror, and other genres of speculative fiction.

As per usual, the academic track aims to follow the overall themes of Finncon, which means that this year’s programming will center on artificial intelligence on the one hand, and J.R.R. Tolkien on the other hand. AI has slowly but surely crept from the novels, TV screens and geeky daydreams to our everyday lives. In other words, the theme now covers everything from familiar smartphones and search engines to dystopic Skynets and machine uprisings. It is not only AI sci-fi that probes the threats and possibilities of non-human intelligence, however. J.R.R. Tolkien’s classic works also depict creatures that are as conscious of themselves as humans, but differ from us in various other ways. Indeed, where thinking machines are a central topic in science fiction, fantasy and horror have investigated multifarious other kinds of non-human minds, such as the minds of fairies, orcs, and monsters.

The Academic Track of Finncon 2019 thereby welcomes 20-minute oral presentations whose topics could include but are not limited to:

  • Artificial life
  • The relationships between the humankind and intelligent technology
  • Non-human creatures and their conscious or non-conscious activities
  • The relations between human and non-human characters and societies
  • Depiction or narration of minds and intelligences in speculative fiction
  • Cognition and speculation

Although literature has traditionally been considered the cradle of speculative fiction, the presentations can also discuss works from other media, including comics, digital games, films and TV shows. You are welcome to give your presentation in Finnish, English or Swedish.

If you would like to participate in the academic programming and introduce your research to the wide, enthusiastic audiences of Finncon, please send a 300-word abstract and a short bio to academic@2019.finncon.org by April 30, 2019. Pdf- and .docx files are both accepted. Presenters chosen for the academic track will be contacted personally in late spring or early summer.

The Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research is also planning other informal activities for Finncon, which all presenters are welcome to join. Furthermore, before the main event, Finfar will organize a traditional paper workshop at the University of Jyväskylä. Everyone interested in speculative fiction research, especially students working on their MA theses or doctoral dissertations, are invited to send in short works-in-process papers to be discussed in the workshop. Further details will be announced at a later date.

For more information, see Finncon's website and Finfar’s website.

Hyvät jäsenemme,

tervetuloa Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry:n Finfarin vuosikokoukseen perjantaina 5.4. klo 17.00 Tampereella ravintola Tullin Saunaan (Åkerlundinkatu 3).

Vuosikokouksessa käsittelemme sääntöjemme 11§ mukaiset asiat. Alla esityslista. Tervetuloa!

Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli et pääse paikalle, mutta olisit kiinnostunut hallituksen jäsenyydestä tai muista seuran toimintaan liittyvistä tehtävistä, ota yhteyttä etukäteen puheenjohtajaamme Aino-Kaisa Koistiseen, pj@finfar.org.

Huom! Koostamme vuosikokouksen alla seuran vuosikertomusta, johon keräämme jälleen tietoa kaikkien jäsentemme toiminnasta eli spekulatiiviseen fiktioon liittyvistä julkaisuista, esiintymisistä, opetuksesta, tutkimushankkeista ja muusta tieteellisestä toiminnasta viime vuoden aikana. Pyytäisimme ystävällisesti kaikkia jäseniä lähettämään nämä tiedot omalta osaltaan sihteerillemme Jani Ylöselle osoitteeseen sihteeri@finfar.org.

Finfar on mukana järjestämässä seminaaria 'Weird Ecologies and Storytelling Practices' Tampereen yliopistossa 4-5 huhtikuuta. Seminaarin aiheena on tarinankerronnan eettisyys ja poliittisuus suhteessa luontoon ja toiseuteen. Puhujina tapahtumassa on sekä tutkijoita että taiteilijoita. Seminaarin kieli on englanti. Huomaa, että torstain ohjelma on kaikille avoin ilman ennakkoilmoittautumista! Tarkempi ohjelma ja lisätietoja tapahtuman verkkosivuilla: https://events.tuni.fi/weirdeco2019/.

Finfar is part of organizing the seminar 'Weird Ecologies and Storytelling Practices' at Tampere University, 4-5 April. The seminar explores the ethics and politics of storytelling, especially in regards to telling stories about nature and ‘the Other’. Contributors to the seminar are scholars and artists. The seminar is in English. Note that the programme on Thursday is open for all without preregistration! More information and the full programme are available on the website of the event: https://events.tuni.fi/weirdeco2019/.

Oulussa järjestetään 8.-10.5.2019 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari teemalla ‘Muisti ja mielikuvitus’. Seminaarissa on kaksi työpajaa, joihin toivotaan papereita erityisesti fantasiaan, scifiin tai muuhun spefiin liittyvistä aiheista. Työpajat ovat:

  • Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)
  • World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)

Esitysabstrakteja pyydetään lähettämään viimeistään 31.1.2019 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi. Tarkempi kuvaus seminaarista sekä työpajoista alla.


CALL FOR PAPERS 
KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS 
  
8.-10.5.2019 Oulun yliopisto   

Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallin-taa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin. 

Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko mennei-syyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa mennei-syydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.

Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa. 

Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia. 

Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.
Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista

  • Yksityinen ja yhteisöllinen/kollektiivinen muisti
  • Muistin ja unohduksen prosessit
  • Fantasian keksityt historiat
  • Muistaminen nykyisyyden hahmottamisen välineenä
  • Muistaminen luovana prosessina
  • Mahdolliset maailmat ja muistaminen
  • Muistaminen, ylirajaisuus ja kulttuuriset kohtaamiset
  • Muistaminen ja trauma
  • Muisti ja taiteet
  • Muistamisen ja muistitiedon tutkimus

Tai esitysabstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin:

  • Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)
  • Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)
  • Kulkemisen ja kuulumisen muistot (puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä)
  • Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)
  • World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
  • Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi (puheenjohtajana Helena Oikarinen-Jabai)

Spefiaiheisten työryhmien kuvaukset:

Työryhmä: Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus

Työryhmän puheenjohtajat: Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto, Oulun yliopisto. Yhteystiedot: jyrki.korpua(at)oulu.fi & pekka.kuusisto(at)oulu.fi.

Muisti ja mielikuvitus ovat merkittävästi läsnä fantasian ja laajemmin spekulatiivisen fiktion (mm. fantastinen fiktio, tieteisfiktio, outo, kauhu) kirjallisuudessa. Fantasian genressä pohditaan, leikitellään ja esitellään fiktiivistä tarinankerrontaa, keksittyjä historioita ja spekulatiivisia visioita. Fantasian keskeisessä traditiossa ja nykypäivässä myyttiset menneisyydet, vanhojen hyvien aikojen muistaminen, kosmologiset muinaisuudet sekä ennustukset, ennakoinnit, takaumat ja yhteisöllinen muistitieto sekä -uskomus ovat usein keskeisiä tarinan osia: Milloin vanhan kansan enää tarinoissa muistama ”kuningas palaa”, vanhan vallan ihanteita uusitaan tai ennustettu sankari (tai paha voima) ilmestyy tai palaa näyttämölle. Fantasian lajissa muistamisen monimuotoisuus ja mielikuvituksen rajoja haastavat näkökulmat yhtyvät usein erityisillä ja uutta luovilla tavoilla.

Vastaanotamme suomenkielisiä esitelmäehdotuksia, joissa lähestytään konferenssin teemaa ”muisti ja mielikuvitus” keskittyen johonkin fantasian tai spekulatiivisen fiktion tekstiin tai aiheeseen.Puheenjohtaja Jyrki Korpua pitää työryhmässä esitelmän otsikolla ”More than memory – muisti ja muistitieto J. R. R. Tolkienin fantasiafiktiossa”


Working group proposal: World building in historical, sci-fi, and fantasy settings

Chair: Ilkka Lähteenmäki, Ilkka.o.lahteenmaki(at)oulu.fi

The concept of ‘world’ has been often understood as subsidiary to the concept of narration (and world building has been even seen as something opposed to story-telling). However, in fantasy and sci-fi novels the detailed depictions of the world, in which the story happens, and of different societies, beings, geographies, histories, etc. in those worlds are pivotal. 

In historical settings, the world in which story is located is often taken as granted and the challenge of depicting the world emerges from the need to be “historically accurate”. This same requirement of accuracy has slowly spread to fantasy and sci-fi settings, as fantasy worlds are no longer necessarily produced by single authors, but authors often place their stories in premade worlds. Also non-literary products like manuals or wiki-pages sometimes determine the nature of entities present in these worlds (D&D monster manuals and the whole Forgotten Realms™ , for example).

Fantasy and Sci-Fi stories also tend to provide large scale “histories” of their worlds to help the reader to engage with and to understand the world in question. Think of Tolkien’s huge project, which provides the history of Middle-Earth in the Silmarillion, for example, or of the whole Marvel universe, or of the world of Star Wars.  It thus appears that it is often not enough just to depict societies as they are currently in these genres (when the story happens), but that also the rationale of their existence is sought after. Often this rationale is historical.

Considering theoretical interest in literary worlds (e.g. Pavel, Ryan), this working group looks for papers that deal with different aspects and means of world building within or outside of literary narration. Further, papers that focus on the very idea of literary world in historical, sci-fi, and fantasy settings are called for. 

Vuosi 2018 alkaa lähestyä loppuaan, ja Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarissa on ryhdytty suunnittelemaan tulevan vuoden toimintaa ja mahdollisia uusia avauksia.

Tulevan toiminnan suunnittelun tueksi hallitus toivoisikin, että Finfarin toimintaan (niin jäseninä kuin muutoinkin) osallistuneet vastaisivat kyselyyn kuluneesta vuodesta ja kertoisivat sitä kautta myös toiveitaan tulevan suhteen. Kysely löytyy Google-lomakkeen muodossa seuraavan linkin takaa: Finfarin jäsenkysely 2018.

Kysely on avoinna 30.11.-14.12.2018, ja toivomme toki mahdollisimman laajaa osanottoa. Kiitokset kaikille vastanneille jo etukäteen, ja oikein hyvää pian alkavaa joulukuuta!

Finfarin seuraava oma tutkimusseminaari järjestetään tuttuun tapaan seuraavan Finnconin yhteydessä Jyväskylässä heinäkuussa 2019. Finfar on jälleen myös mukana järjestämässä Finnconin Academic Trackiä. Jo aiemmin on kuitenkin tulossa paljon kiinnostavia seminaareja, joissa seuran jäseniä on mukana osallistujina tai järjestäjinä. Esitelmäkutsuja kevään tapahtumiin on tulossa myöhemmin, joten nyt on hyvä aika pistää päivämäärät kalenteriin ja alkaa valmistella omia esitelmäehdotuksia!

16.11.2018 Ihmesaduista adaptaatioihin: näkökulmia sadun ja fantasian tutkimukseen, Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen syysseminaari.

6.–8.3.2019 Moral Machines? The Ethics and Politics of the Digital World, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto.

4.–5.5.2019 Weird Ecologies and Storytelling Practices, Tampere

9.–10.5.2019 Muisti ja mielikuvitus, Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari, Oulun yliopisto

5.–7.7.2019 Finncon 2019, Jyväskylä.

Muista myös fantasia- ja tieteisfiktion tutkimuksen tärkein kansainvälinen konferenssi ICFA - esitelmäehdotusten deadline on 31.10. eli vielä ehtii!

13.–17.3.2019 Politics and Conflict, the 40th International Conference for the Fantastic in the arts, Orlando, Yhdysvallat

Kuva: Henry Söderlund.

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran, Finfarin gradupalkinto 2018 jaettiin sunnuntaina 15.7. Turussa Finnconissa. Finfarin gradukilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja siinä etsittiin vuoden 2017 parasta spekulatiivisen fiktion alaa käsittelevää, suomalaisessa yliopistossa hyväksyttyä maisterintutkielmaa.

Gradukilpailun voitti Silja Korkeamäen tutkielma ”It’s turning into a horror story.” Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä. Tutkielma on hyväksytty huhtikuussa 2017 Tampereen yliopiston suomen kirjallisuuden oppiaineessa. Voittajalle myönnettiin tunnustuksena 200 euron rahapalkinto.

Voittajatutkielma käsittelee tunnettua suomalaista digitaalista peliä lajiteorian ja intermediaalisuuden näkökulmista. Valitsijaraati kiitti tutkielman omaperäistä ja onnistunutta rajausta sekä analyysin toimivuutta. Tutkimusote yhdistää rohkeasti pelitutkimusta ja kirjallisuustiedettä, ja tutkielmalla on antia molemmille tieteenaloille.

Kilpailuun asetettiin ehdolle yhdeksän tutkielmaa kuudesta suomalaisesta yliopistosta. Kilpailuun osallistuneiden tutkielmien taso oli korkea. Raatia ilahdutti myös yliopistojen ja oppiaineiden kirjo – tutkimusta science fictionista ja fantasiasta tehdään Suomessa laajalla rintamalla. Tutkielmissa analysoitiin paitsi kirjallisuutta, myös digitaalisia pelejä ja yhtä televisiosarjaa.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille science fictionin ja fantasian tutkijoille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään nostaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa opiskelijoita tarttumaan spekulatiivisen fiktion kysymyksiin.

Palkintoraadissa olivat mukana FM Kaisa Kortekallio (HY, raadin pj), FT Irma Hirsjärvi (JY), FT Katja Kontturi (JY), professori emerita Liisa Rantalaiho (TaY) ja FT Sanna Tapionkaski (JY) sekä pelitutkimuksen alan asiantuntija-arvioijana FT Jonne Arjoranta (JY).

Voittajatutkielma on saatavilla Tampereen yliopiston kirjaston digitaalisessa opinnäytearkistossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704111422.

Finfarin järjestämän Fantastisen tekstityöpajan hakuaikaa on jatkettu 30.6. saakka. Alla muistutuksena kutsu ja osallistumisohjeet.

***

Suomen science fiction ja fantasiatutkimuksen seuran Finfarin järjestämässä Fantastisessa tekstityöpajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisiin tutkimustekstiluonnoksiin. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki paperiehdotukset riippumatta kirjoittajan opintojen tasosta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa science fictionin tai fantasian alaan liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina neljänätoista vuotena papereita ovat esitelleet mm. kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä jo väitelleet tutkijat. Olemme lähtötilanteestasi riippumatta aina valmiita eläväiseen keskusteluun! On myös todettava, että Finfar-seminaari soveltuu erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi oman yliopistonsa ulkopuolella, mutta toki turkulaisetkin saavat erittäin mielellään osallistua!

Huomaa, että lähettämäsi teksti voi olla vielä keskeneräinen – jopa abstraktinomainen. Tärkeintä on saada palautetta ja kommentteja teksteistä.

Työpajassa osallistujat lukevat tekstit etukäteen, eikä pajassa pidetä laajempia esitelmiä, vaan keskitytään papereista keskustelemiseen ja niiden kommentoimiseen. Jokaiselle yksittäiselle paperille on ohjelmassa varattu 30 minuuttia käsittelyaikaa. Papereille on etukäteen valittuina kaksi tutkijaa, jotka toimivat pääkommentoijina. Kommentoijien esitettyä pääasialliset näkemyksensä papereista avataan keskustelu koko seminaariväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aika ja tila ovat rajalliset, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Pyydän, että palautat tekstisi seminaaria varten Jyrki Korpualle (jyrki.korpua@oulu.fi) viimeistään 30.6.2018 mennessä. Huomaa jatkettu hakuaika. Tekstin tulisi olla pituudeltaan maksimissaan 15.000 merkkiä välilyönteineen. Palauta tekstisi .rtf, .doc tai .odt muodossa. Tekstisi voi olla joko suomeksi tai englanniksi kirjoitettu.

Tekstityöpajassa esitetyillä papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research – julkaisussa. Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua@oulu.fi).