Siirry sisältöön

Finncon 2016, osa 1: Varsin fantastinen työpaja

Jo vuosia Finnconia, Euroopan suurimpiin kuuluvaa tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtumaa, on edeltänyt suljettujen, mutta varsin avoimesti avautuvien ovien takana tapahtuva akateeminen kokoontuminen: Finfarin tekstityöpaja. Vaikka vuoden 2016 Finnconissa oli ensimmäistä kertaa myös varsinainen akateeminen ohjelma, torstaina 30.6. ja perjantaina 1.7. kokoontui Tampereen yliopistolla liuta spekulatiivisesta fiktiosta akateemisesti kiinnostuneita henkilöitä.

finncon2016_tyopaja1

Aiempien vuosien tapaan osanottajat olivat tuoneet työpajaan omat paperinsa, joita ruodittiin Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran asiantuntijoiden ja muiden osallistujien kanssa. Finnconin akateeminen linja ja tiedon leviäminen työpajasta näkyi kuitenkin sen poikkeuksellisessa osanottajajoukossa. Työpajassa oli nimittäin aiempaa vähemmän väitöskirjavaiheessa tai sen jälkeisessä tutkimuselämässä taapertavia, joten vahvemman roolin saivat niin proseminaari- kuin graduvaiheessa olevat opiskelijat. Tietyllä tavalla työpajan rooli uusien kasvojen tuojana suomalaisen spekulatiivisen fiktion tutkimuksen kentälle siis korostui.

Huomattavaa pajassa oli myös fantasian vahva paino. Siinä missä tieteiskirjallisuus on aiempina vuosina ollut suuremmassa roolissa, tämän vuotisen tekstityöpajan ensimmäinen ja pidempi päivä keskittyi pelkästään fantasiaan ja satuihin. Vaikka syytä voi hakea esimerkiksi Game of Thrones -sarjan suosiosta, sen voi löytää myös lähempää kotimaisilta markkinoilta. Vain suomenkielisiä papereita sisältäneenä päivänä käsiteltiin kuitenkin kahta kirjailijaa, jotka voidaan laskea osaksi suomalaisen fantastisen kirjallisuuden vahvaa uutta aaltoa: Emmi Itärantaa ja Pasi Ilmari Jääskeläistä.

Päivän tosin aloitti Katri Aholainen, joka paperissaan pohti keijujen ja peikkojen problematiikkaa suomalaisen fantasian klassikossa, Yrjö Kokon Pessi ja Illuusiassa. Aholaisen proseminaarityötä jatkavan paperin jälkeen vuoron sai samassa opintovaiheessa oleva Eliisa Hiltunen, joka pohti Itärannan vasta viime vuonna ilmestynyttä Kudottujen kujien kaupunkia fantasiagenren osana. Noin puolentoista tunnin kiinnostavassa sessiossa puhuttiin niin siitä, miten satujen hahmot voidaan lukea muina kuin ihmisyyden edustajina, kuin siitä, voidaanko Elianan tarina nähdä perinteisenä quest-fantasiana ja sen jälkeinen lyhyt kahvitauko antoi tilaa vielä ryöpsähtelevämmälle keskustelulle.

finncon2016_tyopaja2

Tauon jälkeen siirryttiin pidemmälle fantasiagenren syvyyksiin. Kunnianhimoisen väitöskirjansa alkuvaiheessa oleva Elise Kraatila pohti postmodernismin ja fantasiafiktion suhdetta yleisellä tasolla, josta hänen on tarkoitus laajentaa tarkasteluaan muun muassa elokuviin ja sarjakuviin kohdeteksteinään esimerkiksi Peter Jacksonin Lord of the Rings-trilogia sekä Mike Careyn ja Peter Grossin The Unwritten-sarja. Markus Laukkanen puolestaan käsitteli epäluotettavan genren konseptia ja sen tutkimista George R.R. Martinin lukijan odotuksilla leikittelevän The Song of Ice and Fire-kirjasarjan kautta. Pienoisen tauon jälkeen iltapäivän sai päättää juuri gradunsa palauttanut Minttu Ollikainen, joka käsitteli unia keskeisenä piirteenä Pasi Ilmari Jääskeläisen reaalifantasiassa.

Torstai-illan epämuodollisesta illanistumisesta huolimatta perjantain paja aloitettiin aikaisin aamulla, että se saataisiin perinteiseen tapaan päätökseen ennen Finnconin varsinaista alkua. Toisena päivänä papereiden ja puheen kieli vaihtui englanniksi ja asiantuntijaraati sai tuekseen monivuotisen vieraan ja suomalaisen sf-fandomin kunniajäsenen Cheryl Morganin. Aamun ensimmäisestä paperista vastasi Paju Heinonen, joka käsitteli ruumiinmuokkausta Kim Stanley Robinsonin romaanissa 2312. Hänen jälkeensä vuoron sai Christopher Liska, vierailija Wienin yliopistosta, joka tarkasteli miten aikakäsitysten sosiaalista konstruoimista voi käsitellä Karl Schroederin Lockstep -romaanin avulla. Aamupäivän viimeisessä paperissa Jani Ylönen tarkasteli hirviöksi leimaamista Paolo Bacigalupin The Windup Girl ja Richard Morganin Black Man -romaaneissa.

Puolentoista päivän tekstityöpaja loppui juuri ruokatauon verran ennen Finnconin ohjelman alkamista. Akateeminen panos ei kuitenkaan tällä kertaa ollut vielä ohi. Lauantaiaamuna käynnistyi koko lopputapahtuman kattanut akateeminen ohjelma.

Teksti: Jani Ylönen
Kuvat: Katja Kontturi