Siirry sisältöön

Löydä tutkija

Finfar kokoaa yhteen aktiivisia tieteisfiktion ja fantasian tutkijoita. Tällä sivulla esittelemme heistä muutamia.

Katja Kontturi

tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

sarjakuvat, fantasia, Disney, postmodernismi, sarjakuvan terapeuttiset mahdollisuudet, sarjakuvablogit

FT Katja Kontturi väitteli Jyväskylän yliopistossa joulukuussa 2014. Hänen nykykulttuurin tutkimuksen väitöskirjansa Ankkalinna - portti kahden maailman välillä: Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana herätti mediassa suurta huomiota. Kontturi analysoi, miten sarjakuva voi tekstin ja kuvan avulla esittää fantasian ominaispiirteitä. Samalla hän kiinnitti huomiota erilaisiin postmoderneihin kerrontakeinoihin, kuten intertekstuaalisuuteen ja metalepsikseen. Väitöskirjassaan Kontturi kehitti sarjakuvan analyysimallin, jota voi soveltaa sarjakuvakerronnan ja -lukutaidon opetukseen jo peruskoulussa.

Kontturi on julkaissut tutkimuksensa ohessa useita artikkeleita ja opettanut Sarjakuvan historia, teoria, analyysi ja tulkinta -kurssia kirjallisuuden oppiaineessa vuosina 2013-2015. Kontturi on NNCOREn, FINFARin ja Suomen sarjakuvaseuran jäsen. Hän on myös yksi vertaisarvioidun Scandinavian Journal of Comic Art -lehden päätoimittajista.

(lisää…)

    Hanna-Riikka Roine

    tutkijatohtori, Helsingin yliopiston tutkijakollegium

    narratologia, digitaalinen media, spekulatiivinen fiktio, maailmanrakentaminen, retoriikka, fandom

    Hanna-Riikka Roine on kaikesta spekulatiivisesta taiteen ja viihteen saralla kiinnostunut tutkija. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa kaudella 2017–2020, ja toimii myös tutkijana iNARR-konsortion (2018–2022) Helsingin tiimissä (joht. Merja Polvinen), joka keskittyy spekulatiivisen fiktion keinoihin haastaa ja tutkia kertomusten rajoja. Hänen erikoisaloihinsa kuuluvat nykyaikaisen kertomuksen teorian tuntemus, pelien ja digitaalisen median tutkimus sekä yhteisöllisyyden monet muodot nykykulttuurissa. Hanna-Riikan Tampereen yliopistossa syksyllä 2016 tarkastettu väitöskirja osoitti, että retorisena ja kommunikatiivisena keinona maailmanrakentamisella on merkittävä rooli paitsi spekulatiivisen fiktion viehätyksessä, myös erilaisissa käyttäjien osallisuuden muodoissa. Vuoden 2016 lopulle saakka hän työskenteli yhtenä Fafnir – Nordic Journal for Science Fiction and Fantasy Research -lehden aloittaneista päätoimittajista. Hän on lisäksi opettanut kursseja niin fantasia- ja tieteisfiktiosta, narratologiasta kuin digitaalisesta mediastakin. (lisää…)

      Irma Hirsjärvi

      projektin koordinaattori Jyväskylän yliopistossa

      FT Irma Hirsjärvi työskentelee tutkijana Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopistossa, Suomen Akatemian Populismi retoriikkana ja liikkeenä -projektissa.

      Hirsjärvi oli yksi Suomen edustajista EU:n COST- Action IS090 projektissa (Participation in/through media Work Group 2:ssa), jäsen Baltian alueen Young people reading fantasy -projektissa, sekä koordinaattori ja tutkija professori Sirkku Kotilaisen Suomen, Egyptin, Intian ja Argentiinan kattavassa The Global Comparative Youth Media Participation -projektissa (Suomen Akatemia 2009-2013). Hän on Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran (FINFAR) perustajajäsen ja seuran julkaiseman pohjoismaisen refereejulkaisun Fafnirin (Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy) toimituskunnassa.

      (lisää…)

        Essi Varis

        kirjallisuuden tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto

        fiktiiviset hahmot, kognitiivinen kertomuksentutkimus, spekulatiiviset sarjakuvat, posthumanismi, nörttikulttuuri, Frankenstein, kertomuksentutkimuksen metodologia
        Essi Varis valmistui filosofian lisensiaatiksi Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppiaineesta 2013, ja on siitä lähtien työskennellyt tohtorikoulutettavana kotilaitoksellaan. Hänen vuosien 2018 ja 2019 taitteessa tarkistettava artikkeliväitöskirjansa tutkii haasteita, joita kognitiivinen kertomuksentutkimus ja sarjakuvakerronta asettavat olemassaolevalle henkilöhahmoteorialle. Tutkimuksen tuloksena syntyi lukijan ja tekstin vuorovaikutukseen perustuva malli henkilöhahmoista Frankensteinin hirviön kaltaisina ristiriitaisina ja jännitteisinä olioina, jotka eivät paikannu mihinkään yksittäiseen tekstiin tai tapahtumaan. Tulevaisuudessa Varis on kiinnostunut tutkimaan laajemminkin, millaisia ajattelun mahdollisuuksia ja instrumentteja fiktio, erityisesti monimediainen fiktio, tarjoaa lukijoilleen.

        (lisää…)

          Merja Polvinen

          yliopistonlehtori, englantilainen filologia, Helsingin yliopisto

          tieteis- ja fantasiakirjallisuus; kognitiiviset lähestymistavat kirjallisuudentutkimuksessa; kirjallisuus ja luonnontieteet

          Merja Polvinen on pitkän linjan scifiharrastaja ja Finfarin hallituksen entinen sekä Fafnirin toimitusneuvoston nykyinen jäsen. Hän keskittyi väitöskirjassaan kirjallisuuden ja luonnontieteiden väliseen dialogiin ja väitöskirjan jälkeisessä tutkimuksessaan kognitiotieteiden käyttöön kerronnan tutkimuksessa. Merja on vetänyt scifikirjallisuuskursseja Helsingin yliopiston englantilaisessa filologiassa (ja kerran Fudanin yliopistossa Shanghaissa), toimii ohjaajana useissa scifiaiheisessa väitöskirjaprojektissa ja vetää Helsingin yliopistossa spekulatiiviseen fiktioon keskittyvää hanketta "Exploring the Limits of Narrative", joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Välineelliset kertomukset -konsortiota (iNARR 2018-2022). Lempikirjailijoihin kuuluvat Tolkienin ohella Catherynne M. Valente, Ted Chiang ja China Miéville. (lisää…)

              Jyrki Korpua

              tuntiopettaja, Oulun yliopisto

              fantasia, myyttitutkimus, Tolkien, Platon, Raamattu, sarjakuvat, utopia- ja dystopiakirjallisuus, kirjallisuushistoria.

              Korpua väitteli Oulun yliopistosta marraskuussa 2015. Hänen kirjallisuudentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirjansa Constructive Mythopoetics in J. R. R. Tolkien’s Legendarium on Suomessa ensimmäinen humanistisen alan väitöskirja Tolkienin kirjallisuudesta. Väitöskirja keskittyy siihen, kuinka Tolkienin tekstit ja hänen luomansa fantasiamaailma rakentuvat.

              Korpua on toiminut vuodesta 2005 saakka tuntiopettajana, yliopisto-opettajana ja tutkijana Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineessa sekä vuosina 2014 ja 2015 tuntiopettajana Turun yliopistossa. Hän on esitellyt vuosien ajan tutkimuksiaan kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa sekä opettanut kymmeniä kirjallisuuden- ja elokuvatutkimuksen luentoja ja luentosarjoja: mm. erikoisluentosarjat Raamattu ja kirjallisuus, Utopiat ja dystopiat, Sarjakuvan historia, Fantasian historia, J. R. R. Tolkienin fiktio sekä lukuisia Oulun yliopiston perus- ja aineopintojen luentosarjoja. (lisää…)

                  Sanna Tapionkaski

                  yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

                  lasten- ja nuortenfantasia, fanitutkimus, kieli ja sukupuoli, identiteetti, kriittinen diskurssintutkimus, feministinen diskurssintutkimus, narratiivintutkimus, kulttuurintutkimus, kirjallisuudentutkimus, fanitutkimus, (uus)mediadiskurssit

                  Tutkimustyöni sijoittuu lasten- ja nuorten kulttuurin, identiteetin ja kielen tutkimuksen aloille. Aiempi tutkimukseni tarkasteli identiteetin ja vallan diskursseja lasten fantasiakirjallisuudessa. Fokus oli erityisesti sukupuolen ja iän risteymissä, mutta olin kiinnostunut myös seksuaalisuuden, sosiaaliluokan, etnisyyden ja kansallisuuden representaatioista. Pysyvä kiinnostuksenkohteeni ovat kertomukset, jotka uudelleenkirjoittavat ja haastavat stereotyyppisiä ja konventionaalisia sukupuolittuneen identiteetin ja valtarakenteiden kuvauksia. Nykyisessä tutkimustyössäni olen kiinnostunut kansallisuuksien rajat ylittävistä fanikulttuureista verkossa ja eritoten siitä, miten fanit luovasti rakentavat ja neuvottelevat omia identiteettejään suhteessa fiktiivisiin kulttuurituotteisiin. Fantasiakirjallisuuden lisäksi minua kiinnostavat tällä hetkellä lapsille tuotetut ja markkinoidut animaatiosarjat ja pelit, joilla on myös aikuisia faneja.

                  (lisää…)

                    Aino-Kaisa Koistinen

                    projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

                    spekulatiivinen fiktio, rikosfiktio, Nordic Noir, feministinen posthumanismi, ekokritiikki, kulttuurintutkimus, mediakulttuuri, populaarikulttuuri, televisio, sukupuolentutkimus ja queer-tutkimus, feministinen teoria, väkivalta taiteissa ja mediassa

                    FT Aino-Kaisa Koistinen on postdoc-tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hänen erikoisalojaan ovat kulttuurintutkimus, erityisesti media- ja populaarikulttuuri, tieteisfiktio (etenkin televisiosarjat), sukupuolentutkimus ja posthumanismi. Hänen väitöstutkimuksensa The Human Question in Science Fiction Television: (Re)Imagining Humanity in Battlestar Galactica, Bionic Woman and V valmistui vuonna 2015. Koistisella on kokemusta työskentelystä projektitutkijana The World Hobbit Projectin Suomen osaprojektissa (Jyväskylän ylipisto, 2016) sekä hankkeissa Abusive Sexuality and Sexual Violence in Contemporary Culture (Jyväskylän yliopisto, 2012–2014) ja Transmedia Literacy (Jyväskylän yliopisto, 2015). Hän on Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran (FINFAR) hallituksen jäsen ja yksi vertaisarvioidun Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -lehden päätoimittajista. Koistinen on myös yksi kansainvälisen tutkimusverkoston The Monster Networkin (https://promisesofmonsters.wordpress.com) organisaattoreista sekä Posthumanities Hubin (Linköpingin yliopisto, Ruotsi, https://www.tema.liu.se/tema-g/Posthuman/posthumanities-hub?l=en) liitännäisjäsen. Hänen artikkeleitaan on julkaistu muun muassa vertaisarvioiduissa lehdissä NORA—Nordic Journal of Feminist and Gender Research ja Science Fiction Film and Television.

                    (lisää…)

                    Jos haluat oman esittelysi mukaan sivulle tai etsit tietyn aihepiirin asiantuntijaa, ota yhteyttä asiantuntijasivun ylläpitäjään osoitteessa kaisa.kortekallio@helsinki.fi. Seuran jäsenistöön kuuluu tällä sivulla esiteltyjen lisäksi myös monia muita tutkijoita, jotka osallistuvat aktiivisesti keskusteluun.