Vuoden 2021 gradupalkinnon sai Eveliina Lehtosaaren ekokriittinen tulkinta Xenogenesis-trilogiasta

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimusen seura (Finfar) on palkinnut edellisvuoden ansiokkaimman spekulatiivisen fiktion tutkimusta edistävän pro gradu -työn jo viidettä kertaa. Vuoden 2021 gradupalkinto myönnettiin Eveliina Lehtosaarelle tutkielmasta nimeltä ”Aistimellisuuden ja elollisuuden arkkitehtuuri: Posthumanistis-ekokriittinen näkökulma ympäristön ja tilan havainnointiin sekä rakentumiseen Octavia E. Butlerin Xenogenesis-trilogiassa”.  Työ on valmistunut Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineeseen, ja tarttuu otsikkonsa mukaisesti ajankohtaisiin, raikkaisiin ja haastaviin tutkimuskehyksiin. Ympäristön ja ihmisyyden kriisiä kommentoivat näkökulmat, kuten ekokritiikki ja posthumanismi, ovat kasvattaneet suosiotaan spekulatiivisen fiktion tutkimuksessa viime vuosina, aina opinnäytteitä myöten.

Havainnointia maailmanlopun reunalta

Octavia E. Butlerin ”profetiaalista” tieteisfiktiota on tutkittu aiemmin erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja adaptoitu eri medioihin. Palkittu gradu keskittyy tutkimaan 1980-luvulla julkaistua Xenogenesis-trilogiaa, jossa avaruusoliot pelastavat ihmiskunnan itseaiheutetun sukupuuton partaalta. Kuten Lehtosaari työssään toteaa, lähtöasetelma tuntuu suorastaan vaativan luentaa, joka perustuu ihmiskeskeisen maailmankuvan kriittiseen uudelleenarviointiin. Tähän päämäärään tutkielma pyrkii analysoimalla, kuinka trilogiassa kuvataan havaintoa, tilaa, teknologiaa ja niiden yhteenkietoutuneisuutta – materiaalisia kehoja materiaalisessa ympäristössä.

Analyysi paljastaa, että Butlerin kerronta muuttuu jonkin verran sarjan osasta toiseen: perinteisenä ja ihmiskeskeisenä alkava fokalisointi monimutkaistuu ja saa yhä uusia, enemmän-kuin-inhimillisiä piirteitä sarjan edetessä. ”[I]nhimillisen havainnoinnin kuvauksessa kohosteiseen asemaan nousee aistimellisuuden kapea-alaisuus ja rajoittuneisuus, kun taas postinhimillinen havainnointi on kuvaukseltaan korostetun moniaistimuksellista”, Lehtosaari tiivistää.

Kuva ja diplomin toteutus: Essi Varis

Raati kiitti tutkielmaa selkeästä ja määrätietoisesta argumentoinnista, haastavien teoriakehysten uskottavasta haltuun ottamisesta ja aiheen ajankohtaisuudesta. Lehtosaari osoittaa myös olevansa tietoinen siitä, että tutkimus on aina poliittinen teko, jolla voidaan piilottaa, haastaa tai nostaa esiin tärkeitä aiheita ja näkökulmia. Näin opinnäytetyökin voi olla enemmän kuin ”pelkkä” opinnäyte.

Raadissa toimivat tänä vuonna FT Essi Varis (Helsingin/Oslon yliopisto), FT Sofia Sjö (Åbo Akademi), FT Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto) ja FT Elise Kraatila (Tampereen yliopisto). Palkinto, johon kuuluu 200 euron kannustusraha ja käsin tehty diplomi, julkistetiin viime viikonlopun Finncon-tapahtumassa Espoossa.

Myös kotimainen ja transmediaalinen tuotanto kiinnosti graduntekijöitä

Viime vuonna pandemian aiheuttama piikki valmistuneiden tutkintojen määrässä heijastui myös gradukilpailuumme. Tuolloin kilpailutöitä oli peräti kymmenen. Tänä vuonna palkinnosta kisasi taas varsin tavanomainen sato, eli viisi gradua. Kilpailuun ilmoitettiin töitä Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistojen yleisen kirjallisuuden, kotimaisen kirjallisuuden ja englantilaisen filologian oppiaineista. Transmediaalinen eli viestinten välinen tarinankerronta oli tänä vuonna erityisen suosittu aihe. Lisäksi jopa kolme työtä viidestä käsitteli suomalaista spekulatiivista fiktiota. Tutkimusaineistosta löytyi taas niin tieteiskirjallisuutta, kauhua kuin fantasiaakin, ja kirjallisuuden lisäksi huomiota saivat myös sarjakuva ja videopelit.

Gradukilpailu on tarkoitus järjestää jälleen ensi vuonna. Sitä odotellessa Lehtosaaren palkittuun graduun pääsee tutustumaan Oulun yliopiston tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat:

2020: Isla Parkkola: ”Kirjojen toimijuudet ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin kirjasarjassa A Series of Unfortunate Events.” Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus.

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen.

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri.

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.” Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

APPLY NOW: Editor-in-Chief and Reviews Editor for Fafnir

Two editorial positions are soon to be open in Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research: 

  • position of an editor-in-chief and
  • position of the reviews editor.

Both positions are open for a three-year term (2023‒2025) starting from next January. The journal currently has two other editors-in-chief, Essi Varis and Elizabeth Oakes, who will continue in their posts. Working in Fafnir offers an excellent vantage point to the field of speculative fiction research and an opportunity for international scholarly exchange. The positions do not involve financial compensation.

About the Journal

Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research is a World Fantasy Award winning, peer-reviewed, interdisciplinary academic journal. The journal has been in publication since 2014 and is managed by the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research (Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry, finfar.org). The journal operates completely online, and new issues are currently put out biannually, around Midsummer and Christmas. 

Fafnir provides a fully open-access international forum for interdisciplinary scholarly exchanges on science fiction, fantasy, and other genres of speculative fiction across all media. The journal publishes texts ranging from peer-reviewed research articles to short overviews, essays, interviews, opinion pieces, and academic book reviews on any subject suited to the scope of the journal. The main language of the journal is English, but articles and other texts are also published in the Nordic languages.

Fafnir is classified as a Level 1 journal in the Publication Forum for the Federation of Finnish Learned Societies. Its articles are currently indexed under MLA International Bibliography, the Directory of Open-Access Journals, and The Science Fiction and Fantasy Research Database (SFFRD). The journal itself is listed in the MLA Directory of Periodicals as well as the Directory of Open-Access Journals. In 2020, Fafnir received the World Fantasy Award for its contributions to SFF research.

You can read more about Fafnir and browse all its content at journal.finfar.org.

Responsibilities of the Editors-in-Chief

Each year, Finfar appoints a new editor-in-chief to serve for a three-year term alongside two other similarly rotated editors-in-chief. Together, these three editors-in-chief make the executive decisions about the contents of the journal and the editorial process. With the support of the Academic Advisory Board, the reviews editor and the sub-editor, the editors-in-chief are responsible for maintaining the academic quality and editorial direction of the journal, and for ensuring a steady flow of engaging and thought-provoking original research articles and other texts. In practice, this means that the editors-in-chief write calls for papers as well as the editorials, evaluate and accept submissions for peer review, provide editorial feedback to the authors, and manage the peer review process. They are also expected to copyedit the finished articles. This duty is distributed among the editorial staff according to language skills. In addition, editors-in-chief should have passion and vision for developing the journal and promoting research into the speculative genres. Editors-in-chief receive memberships in the Council of Editors of Learned Journals (CELJ) (or the Finnish equivalent, Tiedetoimittajain liitto) for the duration of their terms. 

What we expect from a prospective editor-in-chief:

  • At least an MA-level degree in a relevant academic field, preferably a PhD
  • Extensive expertise and interest in the field of speculative fiction and SFF research
  • (Near) native-level proficiency in English
  • Willingness to promote the research of speculative fiction both within the Nordic countries and abroad
  • Good cooperation skills and ability to work online with flexible schedules
  • Not required but appreciated: experience with academic publishing and online publishing, experience with proofreading and copyediting, proficiency in any of the Nordic languages (Danish, Finnish, Icelandic, Norwegian, Swedish)

Responsibilities of the Reviews Editor

As the title suggests, the reviews editor is responsible for the academic book reviews included in each issue of Fafnir. In practice, this entails scouting interesting new titles related to the study of speculative fiction, asking publishers for review copies and recruiting suitable scholars to write the reviews. The readers of Fafnir are also encouraged to contact the reviews editor and suggest or submit their own reviews. The reviews editor thus maintains and facilitates contact with and between publishers and (prospective) reviewers. In addition, they (copy)edit the finished reviews. Overall, the position of a reviews editor is ideal for building and maintaining networks in the field of SFF research and can thus be a great stepping stone for an early-career researcher.

What we expect from a prospective reviews editor:

  • (At least) an MA-level degree in a relevant academic field
  • Interest in the field of speculative fiction
  • (Near) native-level proficiency in English
  • Good cooperation skills, networking skills and ability to work online with flexible schedules
  • Not required but appreciated: experience and existing networks within academic publishing, experience with proofreading and copyediting, proficiency in any of the Nordic languages (Danish, Finnish, Icelandic, Norwegian, Swedish)

The Application Process

To apply, please send your CV, list of publications and a one-page motivation letter to pj@finfar.org.

The application period for both positions closes on September 30, 2022.

The new editors are chosen by the board of the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research. The current editors and the chair of the academic advisory board may also be consulted regarding the appointments. All applicants are informed about the board’s decision by the end of November. The selected applicants are expected to take on their editorial duties from the beginning of 2023 and will be informally trained for their positions by the current editors.

For more information on the application process, please contact:

the Chair of the Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research (Finfar) Oskari Rantala (pj@finfar.org)

For more information on the journal and its practices, please contact:

the Chair of the journal’s Academic Advisory Board Merja Polvinen (merja.polvinen@helsinki.fi)

Tervetuloa Finfarin vuosikokoukseen 30.3.!

Finfarin sääntömääräinen vuosikokous järjestetään keskiviikkona 30.3. klo 17 Zoomissa.

Mikäli spekulatiivisen fiktion tutkiminen ja rentoon järjestötoimintaan osallistuminen kiinnostavat, olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Kokouksessa valitaan yhdistykselle seuraava hallitus, jossa on tilaa myös uusille kasvoille. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus menneen ja tulevan vuoden ohjelmaan. Vaikka Finfarin toimintaan ei olisi aikaisemmin osallistunutkaan, kärryille pääsee siis heti.


Muistutuksena vielä, että Finfarin toimintakertomuksen liitteeksi koostetaan jälleen lista jäsenten tieteellisestä toiminnasta kuluneen vuoden aikana. Listan tarkoituksena on antaa yleiskuva spekulatiivisen fiktion tutkimuksen nykytilasta Suomessa. Toimita siis tiedot vuonna 2021 tekemistäsi scifiä, kauhua tai fantasiaa koskevista akateemisista julkaisuista, merkittävistä esitelmistä, opetuksesta, väitöksistä, väitöskirjojen ohjauksista ja tärkeistä mediaesiintymisistä vuosikokoukseen mennessä seuramme sihteerille (sihteeri(at)finfar.org).

Mikäli kokousaika ei sovi sinulle, mutta olet kiinnostunut esimerkiksi hallituksessa toimimisesta, olethan puheenjohtajaamme Oskari Rantalaan ennen kokouksen ajankohtaa (pj(at)finfar.org).

Linkki kokoukseen:
https://jyufi.zoom.us/j/63289526031

Salasana: FINFAR2022

###

VUOSIKOKOUKSEN ASIALISTA:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. kokouksen päättäminen.

###

FINFARIN TOIMINNASTA

Lue julkaisemaamme akateemista Fafnir-lehteä, joka on palkittu mm. World Fantasy Awardilla! Kokonaan verkossa julkaistava monikielinen lehti ilmestyy kahdesti vuodessa ja on luettavissa täysin ilmaiseksi kaikkialla maailmassa.

Finfar tuottaa vuosittain ohjelmaa myös alan coneihin! Kutsu Helsingin yliopistolla 8.7. järjestettävään Fantastiseen tekstityöpajaan on parhaillaan auki ja Finncon 2022 Academic Track: Hope and Resilience on kaikkien con-kävijöiden seurattavissa Aalto-yliopistolla 8.-10.7.2022.

CfP: Fantastinen tekstityöpaja / Fantastic Paper Workshop 2022

(English below)

Missä? Helsingin yliopisto, Metsätalo (Unioninkatu 40, Helsinki). Huoneen numero ilmoitetaan osallistujille lähempänä tilaisuutta. 

Milloin? perjantaina 8.7.2022, klo 10–15 (Osallistujien määrästä riippuen työpaja saattaa olla myös lyhyempi.) Huomioi myös Aalto-yliopistolla 8.–10.7.2022 järjestettävä Finncon 2022 -tapahtuma, jonka kanssa toimimme yhteistyössä.

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfar ry:n järjestämässä Fantastisessa tekstityöpajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisiin tutkimustekstiluonnoksiin. Työpajaan ovat tervetulleita kaikki paperiehdotukset riippumatta kirjoittajan opintojen tasosta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa science fictionin, fantasian tai spekulatiivisen fiktion alaan liittyvää. 

Finfarin työpajan aiempina vuosina papereita ovat esitelleet  kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat sekä jo väitelleet tutkijat. Olemme lähtötilanteestasi riippumatta aina valmiita eläväiseen keskusteluun!Finfarin työpaja soveltuu erinomaisesti myös ensimmäiseksi tieteelliseksi työpajaksi. Huomaa, että lähettämäsi teksti voi olla vielä keskeneräinen. Tärkeimpänä tavoitteena on saada ja antaa palautetta ja kommentteja teksteistä.

Kaikki työpajan osallistujat lukevat tekstit etukäteen.Tapahtumapäivänä ei siis pidetä esitelmiä vaan keskitytään papereista keskustelemiseen ja niiden kommentoimiseen. Jokaiselle yksittäiselle paperille on ohjelmassa varattu 30 minuuttia käsittelyaikaa. Jokaisen paperin pääkommentoijaksi nimetään etukäteen kaksi kokenutta tutkijaa.. Kommentoijien esitettyä näkemyksensä keskustelu avataan koko työpajaväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aika ja tila ovat rajalliset, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentoijille.

Pajaan voivat osallistua ilmaiseksi Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfar ry:n jäsenet. Mikäli haluat osallistua, mutta et vielä ole jäsen, katso liittymisohjeet täältä. Yhdistyksen alennettu jäsenmaksu (opiskelijat/apurahatutkijat/vapaat tutkijat) on 20 euroa ja muutoin 45 euroa.

Lähetä kommentteja kaipaava tekstisi työpajan vetäjälle Jyrki Korpualle (jyrki.korpua@oulu.fi) viimeistään 10.6.2022. Tekstin tulisi olla pituudeltaan alle 40 000 merkkiä lähdeluetteloineen. Lähetä tekstisi .rtf, .doc, .pdf tai .odt -muodossa. Tekstisi voi olla joko suomen- tai englanninkielinen; jaamme paperit suomen- ja englanninkielisiin sessioihin tarjonnan mukaan.
Tekstityöpajassa esitetyille papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -julkaisussa.

Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua@oulu.fi).

“The alchemical sisters,” from Johann Daniel Mylius, Philosophia reformata (1622), emblem 10.


CfP: Finfar’s Fantastic Paper Workshop 

Where? University of Helsinki, Metsätalo (Unioninkatu 40, Helsinki). The room number will be announced later to the participants.

When? July 8, 2022, at 10 am – 3 pm (Finnish Time (GMT +2)). Also note Finncon 2022 event taking place at Aalto University on July 8 – 10; the con includes an academic programme track organized by Finfar. 

Finfar’s Fantastic Paper Workshop is a conversational feedback session for written research papers of all kinds (conference papers, article drafts, project outlines etc.) and open to participants on all stages of academia. In the previous years, we have discussed papers by scifi, fantasy, horror and speculative fiction researchers on Bachelor, MA, doctoral and post-doctoral levels. As long as your work concerns speculative fiction in any medium, we have a lively discussion arena waiting for you!

All participants are asked to read all the papers beforehand, so that the entire workshop can be dedicated to discussion. Each paper will be allocated at least 30 minutes of discussion time, and the organizers will name two expert scholars to lead the discussion on each paper. The expert commentators’ remarks will be followed by open discussion. Due to the participatory nature of the workshop and the limitations on time, the workshop is open only to the participants and the designated commentators.

The participation is free of charge for all current members of Finfar. If you are not yet a member and would like to join, please contact the organizers (email address below). The current membership fee is 20 € a year for students and self-funded researchers and 45 € for employed academics.

If you would like to participate, please submit your paper to Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)oulu.fi) on June 10, 2022 at the latest. The final paper should be no longer than 40,000 characters in length and submitted in .rtf, .doc, .pdf or .odt format. We welcome papers written in English or Finnish and will divide the workshop into English and Finnish sessions accordingly.

Papers discussed in the Fantastic Paper Workshop  can later be submitted as article manuscripts to Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research, our peer-reviewed, fully open-access online journal.

If you have any further questions about the workshop, please contact Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)oulu.fi).

Haussa vuoden 2021 innostavin spekulatiivista fiktiota tutkiva gradu

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää jälleen ehdotuksia edellisvuoden parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi. Gradun voi asettaa ehdolle joko sen tekijä tai ohjaaja.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita.

Tutkielma voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mihin tahansa oppiaineeseen, missä tahansa kotimaisessa yliopistossa. Ainoat reunaehdot ovat, että kilpailugradujen täytyy olla hyväksytty opintosuorituksiksi kalenterivuoden 2021 aikana ja niiden täytyy liittyä spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Kuva: Essi Varis

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Finncon-tapahtumassa, joka järjestetään tänä kesänä Espoossa, Aalto-yliopistolla 8.–10.7.2022.

Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.3.2022 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi. Voittajan valitsee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati, johon kuuluvat tänä vuonna filosofian tohtorit Essi Varis (Oslon yliopisto), Sofia Sjö (Åbo Akademi), Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto) ja Elise Kraatila (Tampereen yliopisto).

Väitös: Fantasia luo leikillisiä teorioita epävarmasta maailmasta

Fantasiafiktio ja muut spekulatiivisen tarinankerronnan muodot ovat nykypäivänä saavuttaneet ennennäkemättömän aseman osana länsimaisen kulttuurin valtavirtaa. Game of Thrones-tv-sarjan ilmiömäinen suosio viime vuosikymmenellä ja Harry Potter -kirjojen yhä ilmeinen kulttuurinen relevanssi laajoille yleisöille ovat tästä nykykulttuurin fantasiabuumista vain kaksi selvää esimerkkiä. Samaan aikaan toisaalla on herännyt yhä enemmän keskustelua siitä, että jakamamme todellisuus ei ole kaikille samanlainen, tai että elämme jopa ”totuudenjälkeistä” aikaa. FM Elise Kraatila kysyy väitöskirjassaan, miten nämä kaksi ilmiötä voisivat linkittyä toisiinsa. 

Mimesiksen ja eskapismin tuolle puolen

Fantasialla on vanhastaan pitkään ollut maine eskapistisena tarinankerronnan muotona. Todellisuuden kuvaamisen sijaan sen katsotaan rakentelevan omia, kokonaan uusia mielikuvitusmaailmojaan: fiktiivisiä paikkoja, joihin uppoutumalla lukija voi ikään kuin lomailla omasta arkisesta elämästään. Sitä lähestytäänkin tästä syystä tutkimuksessa tyypillisesti ”epämimeettisenä” fiktion lajina, jonka suhde todelliseen maailmaan on joko pakeneva, vääristävä tai puhtaasti metaforinen. Fantasian poetiikka asemoidaan tällaisessa ajattelussa vastakohtaiseksi erityisesti realistisille todellisuuden esittämisen tavoille.  

Kraatilan väitöskirja haastaa näitä käsityksiä esittäen, että fantasiafiktiolle ominainen spekulatiivisuus voidaan myös nähdä korostetun taiteellisena todellisuussuhteena, jossa fiktion ulkopuolinen maailma kohdataan teoretisoivasta näkökulmasta. Luomalla vuoropuhelua mielikuvitusmaailmojen ja lukijan todellisuuskäsityksen välille fantasiakertomukset pystyvät mallintamaan ja ehdottamaan uusia tapoja, joilla myös monimutkaista ja usein vaikeasti hahmotettavaa nykytodellisuutta voisi jäsentää ja tulkita. Samalla tämän vuoropuhelun ilmiselvä taiteellinen keinotekoisuus korostaa kaunokirjallisen teoksen omaa tulkitsevaa suhdetta todellisuuteen ja lukijan aktiivista roolia tulkintojen tekijänä.

– Fantasian tapa luoda tällaista neuvottelua kuvitteellisten maailmojen ja todellisuuden välille tekee näkyväksi sen, että fiktion suhde todellisuuteen ylipäänsä on paljon epäsuorempi, moniulotteisempi ja kaksisuuntaisempi kuin vanhanaikainen ajatus fiktiosta todellisuuden imitaationa pystyy tavoittamaan, Kraatila väittää. – Siksi fantasian todellisuussuhteiden analyysi tarjoaakin mahdollisuuden luoda uusia näkökulmia kaikenlaisen fiktion ja ulkopuolisen maailman välisten vuorovaikutusten uudelleenarviointiin.

Kuinka kohdata ”totuudenjälkeinen” maailma?

Aikaisempaa hienovaraisempi ymmärrys fiktion ja todellisuuden suhteesta tuleekin tarpeeseen, kun jakamamme todellisuus itsessään alkaa vaikuttaa yhä epävakaammalta ja hajanaisemmalta – ja toisinaan jopa fiktion ja ei-fiktion rajat hämärtyvät. Kraatila näkee viime vuosien totuudenjälkeisyyspuheessa kuvatun sirpaleisen ja polarisoituneen todellisuuskäsityksen eräänlaisena kärjistyneenä ja popularisoituneena versiona 1900-luvun jälkipuoliskon postmodernismille ominaisesta todellisuuden kohtaamisen kriisistä. Tämän kriisin myötä ihmisten koettavissa oleva todellisuus alettiin hahmottaa kielenkäytössä syntyvänä ja alati muuttuvana rakennelmana, joka ei koskaan voi olla ideologisesti neutraali tai näyttää täysin samalta erilaisista näkökulmista.  

– 2000-luvulla tällaisesta aikanaan radikaalista ajattelusta on tullut arkipäivää. Todellisuus, jonka kohtaamme päivittäin, on tänä päivänä sekä silminnähden jakautunut että mittakaavaltaan globaali, Kraatila huomauttaa. – Sen tekeminen hahmotettavaksi ja mielekkäällä tavalla jaettavaksi taiteen keinoin on haaste, johon nykyfantasia spekulatiivisella todellisuussuhteellaan pyrkii vastaamaan. 

Fantasia voi auttaa meitä näkemään todellisuuden tulkinnanvaraisuuden mahdollisuutena uhkan sijaan.

Elise Kraatila

Fantasia luo teorioita maailmasta. Se mallintaa tapoja, joilla hahmottomaksi ja ehkä ahdistavaksikin käyneen todellisuuden voi jäsentää mielekkäällä tavalla. Pyrkiessään ymmärtämään, miten kuvitteellinen todellisuus – vaikkapa Keski-Maa tai Game of Thronesin Westeros – toimii ja mitä se merkitsee, Kraatila väittää, lukija pääsee kuvittelemaan ja harjoittamaan tapoja, joilla myös ympäröivää todellisuutta voisi hahmottaa merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

– Fantasia tekee tuntemattoman maailman kohtaamisesta hauskaa ja palkitsevaa, Kraatila toteaa. – Se voi näin auttaa meitä näkemään todellisuuden tulkinnanvaraisuuden mahdollisuutena uhkan sijaan, ja parhaimmillaan se rohkaisee tämän tulkinnanvaraisuuden kohtaamiseen uteliaasti ja avoimin mielin. On mahdollista, että nykymaailmassa juuri tämä fantasian kyky kääntää maailman epävarmuus luovan ja leikillisen tulkinnan mahdollisuudeksi on se genren ominaispiirre, joka tekee siitä niin puhuttelevaa laajoille yleisöille. 

Väittelijä. Kuva: Markus Laukkanen

Filosofian maisteri Elise Kraatilan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja The Crisis of Representation and Speculative Mimesis: Rethinking Relations between Fiction and Reality with 21st-century Fantasy Storytelling tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 Pinni B1096 -salissa (Kanslerinrinne 1) Vastaväittäjänä toimii professori Karin Kukkonen Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta tästä linkistä: https://tuni.zoom.us/j/66437048023

Väitöskirjaan voi tutustua Tampereen yliopiston Trepo-arkistossa.

Tutkimus on toteutettu Suomen kulttuurirahaston tuella.

Vuoden 2020 gradupalkinto Isla Parkkolan kunnianhimoiselle Lemony Snicket -tutkielmalle

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimusen seura on jälleen palkinnut vuoden parhaan spekulatiivisen fiktion tutkimusta edistävän pro gradu -työn. Vuoden 2020 sadosta voittajaksi suoriutui Isla Parkkola Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppaineesta, työllä nimeltä ”Kirjojen toimijuus ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin lastenkirjasarjassa A Series of Unfortunate Events”. Kuten otsikkokin kertoo, tutkielma käsittelee monipuoliseti teossarjan omalaatuisia kerrontaratkaisuja ja kirjojen keskeistä roolia Snicketin tarinamaailmassa. Tunnustuksena paneutuneesta tutkimustyöstään Finfar myöntää Parkkolalle 200 euron rahapalkinnon ja palkintodiplomin. 

Kummallista kerrontaa ja leikillisiä kirjaesineitä

Voittajatyö käsittelee Lemony Snicketin goottilaissävytteistä lastenkirjasarjaa metafiktiivisenä ilmiönä, jossa niin puhutteleva kerronta, teosten ulkoasu kuin intertekstuaaliset viittauksetkin haastavat lukijaa pohtimaan, missä todellisuuden ja tarinamaailman välinen raja oikeastaan kulkee. Lisäksi tutkielma sivuaa Surkeiden sattumusten sarjasta tehtyjä filmatisointeja ja sen transmediaalisia laajennuksia. 

Analyysinsä apuna Parkkola käyttää kertomusteorian työkaluja, pintalukemisen menetelmää ja toimijaverkkoteoriaa. Bruno Latourin filosofiasta juontavan toimijuuskäsityksen valossa tekijät, lukijat ja kirjat näyttäytyvät kanssatoimijoina, jotka vaikuttavat toisiinsa monin kiinnostavin tavoin. Lisäksi Parkkola esittelee uuden multimondiaalisuuden käsitteen, joka viittaa ”fiktiosta aktuaaliseen maailmaan nouseviin esineisiin” – esimerkiksi todellisiin kirjaesineisiin, jotka ikään kuin naamioituvat fiktion maailmasta peräisin oleviksi.

Kuva & diplomin toteutus: Essi Varis

Raati oli erityisen vaikuttunut siitä, kuinka hyvin tutkielmassa otetaan haltuun kertomusteorian keskeiset työkalut ja jopa kritisoidaan ja laajennetaan niitä. Paitsi perusteellinen, Parkkolan työ on myös laaja ja kunnianhimoinen: se vastaa peräti neljään toisiinsa linkittyvään tutkimuskysymykseen. Tutkimusaihe ja tutkimusaineisto kohtaavat toisensa erinomaisesti. Lisäksi kiitosta sai analyysin selkeys ja kielellinen varmuus.

Raatiin kuuluivat tänä vuonna FT Essi Varis Helsingin/Jyväskylän yliopistosta, FT Jyrki Korpua Turun/Oulun yliopistosta, FT Sofia Sjö Åbo Akademista ja FT Irma Hirsjärvi Jyväskylän yliopistosta.

Ehdolla kymmenen työtä

Ehdokkaita oli tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Kymmenen ehdolle asetettua työtä olivat valmistuneet Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista ja ne käsittelivät monipuolisesti tieteisfiktion, fantasian ja kauhun kenttää. Myös eri oppiaineiden kirjo oli ilahduttava: perinteisten kieli- ja kirjallisuusaineiden lisäksi saimme ehdokkaita myös käännöstieteen ja kulttuurintutkimuksen puolelta. Kilpailutöiden aiheissa korostuivat erityisesti posthumanistiset teemat ja erilaiset kokeilevat kerrontaratkaisut. Kaikki ehdokkaat olivat tänä vuonna joko suomen- tai englanninkielisiä.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään parantaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa aloittelevia tutkijoita tarttumaan scifin, fantasian ja kauhun kysymyksiin. Niinpä toivotamme kaikki tämänkin vuoden ehdokkaat lämpimästi mukaan seuran toimintaan.

Parkkolan voittoisa työ on vapaasti luettavissa JYX-tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat:

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen.

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri.

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.” Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Verkkoseminaari ja kirjajulkkarit: Fantasia – Lajit, ilmiö ja yhteiskunta

Milloin? Tiistaina 15.6. 2021, klo 16–18
Missä? Zoom-verkkosovelluksessa

Linkki tapahtumaan: https://oulu.zoom.us/j/63405402288?pwd=TFM3Z2pxMnFhdGhvUGo1SjVVMzlrUT09 
ID: 634 0540 2288
Salasana (jos kysytään): fantasia

Jyrki Korpuan, Irma Hirsjärven, Urpo Kovalan ja Tanja Välisalon toimittama Fantasia – Lajit, ilmiö ja yhteiskunta on ensimmäinen laaja suomenkielinen fantasiakirjallisuuden historiaa, alalajeja ja nykytrendejä käsittelevä oppi- ja tietokirja. Teos esittelee lajihistoriaa tyypillisten aiheiden ja klassikkoteosten avulla. Lisäksi pohditaan fantasian vuorovaikutusta muiden lajien ja taiteiden kanssa sekä fantasian kulttuurisia merkityksiä.

Kirja tarjoaa vastauksia sellaisiin perustavanlaatuisiin kysymyksiin kuin “mitä fantasia on?”, “millainen on fantasian traditio?”, “mitä ovat fantasian erilaiset kulttuurit?”, “miksi fantasiaa luetaan?” ja “miksi ja kuinka fantasiaa tutkitaan?”. Miten fantasia tai fantastinen eli mielikuvituksellinen on noussut niin merkittävään asemaan alati teknistyvässä ja kovien arvojen hallitsemassa maailmassamme? Tarjoaako fantasia suurten massojen toivomaa eskapismia eli todellisuuspakoa, joka etäännyttää kylmästä reaalimaailmastamme? Vai onko se päinvastoin keino käsitellä keskeisiä yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä, identiteettiongelmia ja toiseuden haasteita? Teos osoittaa, että fantasia on näitä kaikkia ja paljon muutakin.

Kuva: Katja Kontturi

Muhkea yli 500-sivuinen opus on pitkän työn tulos. Se sisältää 21 lukua ja sitä oli kirjoittamassa peräti 17 kotimaista fantasian asiantuntijaa. Teos ilmestyy Nykykulttuuri-julkaisusarjan kustantamana.

Julkaisemistilaisuudessa teoksen toimittajat ja kirjoittajat esittelevät teoksen sisältöä seuraavasti:
1. Toimittajien avaussanat ja teoksen julkaisu
2. Fantasian historiasta
3. Fantasian alalajien ja ilmiöiden kirjo
4. Fantasian yleisöt ja yhteiskunta
5. Lähestymistapoja fantasian tutkimukseen
6. Loppusanat

Lisätietoja: Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)gmail.com), teoksen muut toimittajat sekä julkaisija

CfP: Fantastinen tekstityöpaja / Fantastic Paper Workshop

(English below the image)

Missä? Zoom-verkkosovelluksessa (linkki toimitetaan osallistujille henkilökohtaisesti myöhemmin)

Milloin? torstaina 1.7.2021, klo 12–16 (osallistujien määrästä riippuen työpaja saattaa olla myös lyhyempi)

Vaikka jäämme tänäkin vuonna ilman Finnconia, Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura Finfarin Fantastinen tekstityöpaja ratsastaa urheasti eteenpäin! Pajassa keskitytään antamaan palautetta kirjallisille tutkimustekstiluonnoksille. Seminaariin ovat tervetulleita kaikenlaiset artikkelin, esitelmän tai tutkimussuunnitelman aihiot, riippumatta kirjoittajan opintojen vaiheesta tai tieteellisestä kokemuksesta. Aihe voi olla mitä tahansa spekulatiiviseen fiktioon liittyvää. Finfar-seminaarin aiempina kuutenatoista vuotena papereita ovat esitelleet niin kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijat kuin jo väitelleet tutkijatkin. Finfarin tekstityöpaja soveltuu siis erinomaisesti ensimmäiseksi tieteelliseksi seminaariksi, mutta antaa ajateltavaa missä tahansa uransa vaiheessa olevalle tutkijalle.

Pajaan voivat osallistua ilmaiseksi Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry:n (Finfar) jäsenet. Mikäli haluat osallistua, mutta et vielä ole jäsen, katso liittymisohjeet täältä

Työpajan osallistujat lukevat tekstit etukäteen, joten pajassa ei tarvitse esitelmöidä. Näin kaikki aika voidaan omistaa papereista ja niiden aiheista keskustelemiselle. Jokaiselle paperille varataan vähintään 30 minuuttia käsittelyaikaa, ja jokaisen työn pääkommentoijina toimii kaksi järjestäjien nimeämää kokenutta tutkijaa. Kommentoijien esitettyä näkemyksensä keskustelu avataan koko seminaariväelle. Koska työpaja on luonteeltaan keskusteleva ja aikaa on rajoitetusti, työpaja on avoin vain tekstien esittelijöille ja kommentaattoreille.

Mikäli haluat osallistua seminaariin, lähetä kommentteja kaipaava tekstisi Jyrki Korpualle (jyrki.korpua(at)oulu.fi) viimeistään tiistaina 15.6.2021. Tekstin tulisi olla pituudeltaan alle 40 000 merkkiä lähdeluetteloineen. Palauta tekstisi .rtf, .doc, .pdf tai .odt -muodossa. Tekstisi voi olla joko suomen- tai englanninkielinen; jaamme paperit suomen ja englanninkielisiin sessioihin tarjonnan mukaan.

Tekstityöpajassa esitellyille papereille tarjotaan mahdollisuutta tulla julkaistuksi yhdistyksen julkaisemassa Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -vekkolehdessä. Fafnir on vertaisarvioitu kausijulkaisu, jonka kaikki numerot ovat vapaasti luettavissa sen omilla verkkosivuilla.

Poikkeuksellisen yhteiskunnallisen tilanteemme vuoksi työpaja järjestetään jälleen verkossa, Zoom-sovelluksessa. Osallistujille toimitetaan myöhemmin linkki, jonka avulla suljettuun verkkotapaamiseen pääsee mukaan.

Jos sinulla on kysymyksiä työpajaan liittyen, ota yhteyttä Jyrki Korpuaan (jyrki.korpua(at)oulu.fi).

Illustrator: Victoria Frances Sterrett (source: Wikimedia Commons)

CfP: Finfar’s Fantastic Paper Workshop 

Where? on Zoom (participants will receive a link in their e-mail at a later date)

When? July 1, 2021, at 12-4 pm (Finnish Time (GMT +2))

Finfar’s Fantastic Paper Workshop is a conversational feedback session for written research papers of all kinds (conference papers, article drafts, project outlines etc.) and open to participants on all stages of academia. In the previous sixteen years, we have discussed papers by scifi, fantasy and horror researchers on Bachelor, MA, doctoral and post-doctoral levels. As long as your work concerns speculative fiction in any medium, we have a lively discussion arena waiting for you!

All the participants will be asked to read all the papers beforehand, so that the entire workshop can be dedicated to discussion. Each paper will be allocated at least 30 minutes of discussion time and the organizers will name two expert scholars to lead the discussion on each paper. The expert commentators’ remarks will be followed by open discussion. Due to the participatory nature of the workshop and the limitations on time, the workshop is open only for the participants and the designated commentators.

The participation is free of charge for all current members of Finfar. If you are not yet a member and would like to join, please contact the organizers (email address below). The current membership fee is 20 € a year for students and self-funded researchers and 45 € for employed academics.

If you would like to participate, please submit your paper to Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)oulu.fi) on June 15, 2021 at the latest. The final paper should be no longer than 40,000 characters in length and submitted in .rtf, .doc, .pdf or .odt format. We welcome papers written in English or Finnish and will divide the workshop into English and Finnish sessions accordingly.

Papers discussed in the Fantastic Paper Workshop will later have an opportunity to be submitted as article manuscripts to Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research, our peer-reviewed, fully open-access online journal.

As Finncon 2021 has been cancelled due to the Covid-19 pandemic, this year’s workshop will be held online, on Zoom video conference application. The participants will receive a link to join the seminar at a later date.

If you have any further questions about the workshop, please contact Jyrki Korpua (jyrki.korpua(at)oulu.fi).

Finfarin vuosikokous ja muita kevätkuulumisia

Finfarin sääntömääräinen vuosikokous järjestetään jälleen Zoomitse. Mikäli spekulatiivisen fiktion tutkiminen ja rentoon järjestötoimintaan osallistuminen kiinnostaa, istuthan siis tietokoneesi ääreen 28.huhtikuuta klo 17!

Kokouksessa valitaan seuraavan kauden hallitus, jossa näkisimme kovin mielellämme myös uusia kasvoja! Lisäksi tehdään lyhyt katsaus menneen ja tulevan vuoden ohjelmaan. Vaikka Finfarin toimintaan ei olisi aikaisemmin osallistunutkaan, kärryille pääsee siis heti.

Finfarin toimintakertomuksen liitteeksi koostetaan jälleen lista jäsenten tieteellisestä toiminnasta kuluneen vuoden aikana (ks. viime vuoden lista Finfarin sivuilta). Listan tarkoituksena on antaa yleiskuva spekulatiivisen fiktion tutkimuksen nykytilasta Suomessa. Toimita siis tiedot vuonna 2020 tekemistäsi scifiä, kauhua tai fantasiaa koskevista akateemisista julkaisuista, merkittävistä esitelmistä, opetuksesta, väitöksistä, väitöskirjojen ohjauksista ja tärkeistä mediaesiintymisistä vuosikokoukseen mennessä seuramme sihteerille (sihteeri(at)finfar.org).

Mikäli kokousaika ei sovi sinulle, mutta haluat vaikuttaa, olethan yhteydessä puheenjohtajaamme Aino-Kaisa Koistiseen ennen kokouksen ajankohtaa (pj(at)finfar.org).

Kokoukseen pääsee mukaan tästä linkistä. 

Salasana: FINFAR2021

***

Ilolla ilmoitamme, että Finfar on hiljattain hyväksytty Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäseneksi. TSV:hen kuuluu lähes 300 tieteellistä seuraa, joten siihen liittyminen avaa meille uusia maanlaajuisia vaikuttamis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi saamme jatkossa ilmaiseksi käyttöömme esim. avoimen julkaisemisen verkkopalveluita ja Tieteiden talon kokoustilat.

TSV:n kevätkokouksen päätöksistä voi lukea tarkemmin täältä.

***

Finfarin väistyvä hallitus on lisäksi tehnyt päätöksiä Fafnir-journaalin uusista päätoimittajista. Tänä vuonna toimituksesta väistyvän Bodhisattva Chattopadhyayn (PhD) tilalla jatkaa FT Essi Varis, ja vuonna 2022 toimituskautensa päättävän Esko Suorannan tilalle astuu Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Elizabeth Oakes.

Vertaisarvioitu (ja World Fantasy Awardilla palkittu!) lehtemme ilmestyy kahdesti vuodessa ja on täysin vapaasti luettavissa verkossa