Gradupalkinto 2022 myönnettiin faniteorioiden tutkimiseen innostavalle työlle

Finncon 2023 keräsi spekulatiivisesta fiktiosta kiinnostuneet kirjoittajat, asiantuntijat ja fanit Tampereelle viime viikonloppuna, ja tapahtumassa julkistettiin perinteiseen tapaan myös FINFARin gradukilpailun tulokset. Kisan voitto osui tänä vuonna niin ikään Tampereelle, yleisen kirjallisuustieteen oppiaineesta valmistuneelle Lila Mäkelälle. Hänen oivaltava pro gradu -työnsä pohtii, mitä annettavaa faniteorioilla voisi olla fiktion ja kertomusten tutkimiselle.

Tutkimaton maasto fanifiktion ja salaliittoteorioiden välissä

Fanit ovat kehitelleet omia teorioitaan rakastamistaan tarinamaailmoista ja hahmoista ainakin 1800-luvun Sherlock Holmes -seuroista lähtien, mutta internet on nostanut ilmiön entistä suurempaan suosioon. Mäkelän tutkielma ”Sattumaako? – Enpä usko!” – Mitä faniteoriat ovat ja miksi niitä kannattaa tutkia keskittyykin erityisesti YouTube-videoiden muodossa esitettyihin teorioihin Harry Potterin ja Pixar-elokuvien maailmoista. Tutkielman aineistossa korostuu suosittu teoria siitä, että kaikki Pixar-studion animaatioelokuvat sijoittuisivatkin samaan tarinamaailmaan. Toiset Mäkelän analysoimista videoista taas pureutuvat siihen, että Harry Potter -tarinoiden paisuminen viestinten väliseksi transmediatuotteeksi on jättänyt joidenkin hahmojen tarinoihin selitystä kaipaavia aukkoja.

Mäkelä selittää, että faniteorioiden luominen ja jakaminen antaa yleisölle mahdollisuuden uppoutua tarinamaailmoihin ja täydentää niitä, aivan kuten fanifiktion kirjoittaminen ja lukeminenkin. Toisaalta faniteoreetikoiden paranoidinen lukutapa, jossa kaiken oletetaan tarkoituksellisesti liittyvän kaikkeen, muistuttaa myös salaliittoteorioita.

Kuva & diplomin toteutus: Essi Varis

Raati piti Mäkelän työtä rohkeana ja inspiroivana ”pelinavauksena”. Faniteorioita ei ole juurikaan tutkittu aiemmin, mutta Mäkelä osoittaa niiden tarjoavan kiehtovia näkökulmia moneen kertomusteorian peruskysymykseen. Esimerkiksi fiktionaalisuuden näkökulmasta faniteoriat ovat sikäli ristiriitaista, että niiden kohteena olevien teosten fiktiivisyys ja keinotekoisuus tiedostetaan – teorioita voidaan perustella esimerkiksi metaforilla tai tekijän intentiolla – mutta retoriikka muistuttaa usein enemmänkin faktapohjaista argumentointia – eli väitteet ollaan valmiita todistamaan pohjatekstistä tehdyillä havainnoilla. Joskus tarinan jatkuminen ja kaanonin laajeneminen myös paljastaa faniteoriat paikkansa pitäviksi.

Mäkelä ehdottaa faniteorioiden edustavan omanlaistaan lukutapaa, jossa immersiivisyys ja vapaa spekulointi yhdistyvät analyysiin ja päättelyyn. Tämä haastaa jotkin aiemmat teoriat lukemisen tavoista ja laajentaa siten kertomustutkimuksen kenttää uuteen ja yllättävään suuntaan.

Laatu korvasi määrän

Gradukilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna poikkeuksellisen vähän töitä: ehdokkaita oli vain kolme, kaksi Tampereen ja yksi Turun yliopistosta. Tutkielmien taso oli kuitenkin niin korkea, että kisasta tuli tiukka. Raati joutui punnitsemaan tarkasti eri arviointikriteerejä, mutta päätös oli lopulta yksimielinen: vaikka kahdessa muussa kilpailutyössä oli rikkaampaa kohdetekstin analyysiä, Mäkelän työn teoreettinen kunnianhimoisuus ja aiheen oivaltavuus tekivät raatiin suurimman vaikutuksen. Raadissa palvelivat tänä vuonna Fafnir-lehden nykyinen päätoimittaja FT Essi Varis (Helsingin/Oslon yliopisto), vuoden 2020 gradukilpailun voittaja Isla Parkkola (Turun yliopisto), Fafnir-lehden entinen päätoimittaja Esko Suoranta (Helsingin yliopisto), ja tieteiskirjallisuudesta väitellyt FT Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto).

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran gradupalkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa, ja kuten aiempinakin vuosina, siihen kuului 200 euron kannustuspalkinto ja käsin tehty diplomi. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria tutkijoita tarttumaan spekulatiiviseen fiktioon ja kehittää siten alan kotimaista kenttää. Parasta tänä vuonna valmistunutta spekulatiivista fiktiota käsittelevää gradua etsitään jälleen ensi vuoden alkupuolella!

Mikäli faniteorioiden tutkiminen innostaa, Lila Mäkelän palkittu pro gradu -työ on vapaasti luettavissa Tampereen yliopiston tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat

2021: Eveliina Lehtosaari: ”Aistimellisuuden ja elollisuuden arkkitehtuuri: Posthumanistis-ekokriittinen näkökulma ympäristön ja tilan havainnointiin sekä rakentumiseen Octavia E. Butlerin Xenogenesis-trilogiassa.” Oulun yliopisto, kirjallisuus.

2020: Isla Parkkola: ”Kirjojen toimijuudet ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin kirjasarjassa A Series of Unfortunate Events.”Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus.

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen. 

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri. 

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.”Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Kisakutsu: Edellisvuoden parasta spefigradua etsitään jälleen!

Ilouutisia: Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran gradukilpailu järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa! Pyydämmekin nyt ehdotuksia vuoden 2022 parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi. Gradun voi asettaa ehdolle joko sen tekijä tai ohjaaja.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian, utopian, uuskumman, ja maagisen realismin. Paitsi että ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa spekulatiiviseksi luokiteltavaa genreä, ne voivat käsitellä myös mitä hyvänsä mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Spekulatiivisten teosten vastaanottoa ja fanikulttuureja laajemmin käsittelevät tutkielmat ovat myös tervetulleita.

Tutkielma voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi mihin tahansa oppiaineeseen, missä tahansa kotimaisessa yliopistossa. Ainoat reunaehdot ovat, että kilpailugradujen täytyy olla hyväksytty opintosuorituksiksi kalenterivuoden 2022 aikana ja niiden täytyy liittyä spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Kuva: Essi Varis

Kuten aiempinakin vuosina, Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Finncon-tapahtumassa, joka järjestetään tänä kesänä Tampereella 7.–9. heinäkuuta. (Palkinnon vastaanottaminen ei kuitenkaan edellytä Finnconiin osallistumista.)

Pyydämme lähettämään ehdolle asetettavat gradut linkkeinä tai pdf-tiedostoina 16.4.2022 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi. Voittajan valitsee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati, johon kuuluvat tänä vuonna scifi-tutkija Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto), Fafnirin entinen päätoimittaja Esko Suoranta (Helsingin yliopisto), vuoden 2020 gradupalkinnon voittaja Isla Parkkola (Turun yliopisto), sekä kilpailua tänäkin vuonna koordinoiva tutkija Essi Varis (Oslon/Helsingin yliopisto).

Vuoden 2021 gradupalkinnon sai Eveliina Lehtosaaren ekokriittinen tulkinta Xenogenesis-trilogiasta

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimusen seura (Finfar) on palkinnut edellisvuoden ansiokkaimman spekulatiivisen fiktion tutkimusta edistävän pro gradu -työn jo viidettä kertaa. Vuoden 2021 gradupalkinto myönnettiin Eveliina Lehtosaarelle tutkielmasta nimeltä ”Aistimellisuuden ja elollisuuden arkkitehtuuri: Posthumanistis-ekokriittinen näkökulma ympäristön ja tilan havainnointiin sekä rakentumiseen Octavia E. Butlerin Xenogenesis-trilogiassa”.  Työ on valmistunut Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineeseen, ja tarttuu otsikkonsa mukaisesti ajankohtaisiin, raikkaisiin ja haastaviin tutkimuskehyksiin. Ympäristön ja ihmisyyden kriisiä kommentoivat näkökulmat, kuten ekokritiikki ja posthumanismi, ovat kasvattaneet suosiotaan spekulatiivisen fiktion tutkimuksessa viime vuosina, aina opinnäytteitä myöten.

Havainnointia maailmanlopun reunalta

Octavia E. Butlerin ”profetiaalista” tieteisfiktiota on tutkittu aiemmin erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja adaptoitu eri medioihin. Palkittu gradu keskittyy tutkimaan 1980-luvulla julkaistua Xenogenesis-trilogiaa, jossa avaruusoliot pelastavat ihmiskunnan itseaiheutetun sukupuuton partaalta. Kuten Lehtosaari työssään toteaa, lähtöasetelma tuntuu suorastaan vaativan luentaa, joka perustuu ihmiskeskeisen maailmankuvan kriittiseen uudelleenarviointiin. Tähän päämäärään tutkielma pyrkii analysoimalla, kuinka trilogiassa kuvataan havaintoa, tilaa, teknologiaa ja niiden yhteenkietoutuneisuutta – materiaalisia kehoja materiaalisessa ympäristössä.

Analyysi paljastaa, että Butlerin kerronta muuttuu jonkin verran sarjan osasta toiseen: perinteisenä ja ihmiskeskeisenä alkava fokalisointi monimutkaistuu ja saa yhä uusia, enemmän-kuin-inhimillisiä piirteitä sarjan edetessä. ”[I]nhimillisen havainnoinnin kuvauksessa kohosteiseen asemaan nousee aistimellisuuden kapea-alaisuus ja rajoittuneisuus, kun taas postinhimillinen havainnointi on kuvaukseltaan korostetun moniaistimuksellista”, Lehtosaari tiivistää.

Kuva ja diplomin toteutus: Essi Varis

Raati kiitti tutkielmaa selkeästä ja määrätietoisesta argumentoinnista, haastavien teoriakehysten uskottavasta haltuun ottamisesta ja aiheen ajankohtaisuudesta. Lehtosaari osoittaa myös olevansa tietoinen siitä, että tutkimus on aina poliittinen teko, jolla voidaan piilottaa, haastaa tai nostaa esiin tärkeitä aiheita ja näkökulmia. Näin opinnäytetyökin voi olla enemmän kuin ”pelkkä” opinnäyte.

Raadissa toimivat tänä vuonna FT Essi Varis (Helsingin/Oslon yliopisto), FT Sofia Sjö (Åbo Akademi), FT Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto) ja FT Elise Kraatila (Tampereen yliopisto). Palkinto, johon kuuluu 200 euron kannustusraha ja käsin tehty diplomi, julkistetiin viime viikonlopun Finncon-tapahtumassa Espoossa.

Myös kotimainen ja transmediaalinen tuotanto kiinnosti graduntekijöitä

Viime vuonna pandemian aiheuttama piikki valmistuneiden tutkintojen määrässä heijastui myös gradukilpailuumme. Tuolloin kilpailutöitä oli peräti kymmenen. Tänä vuonna palkinnosta kisasi taas varsin tavanomainen sato, eli viisi gradua. Kilpailuun ilmoitettiin töitä Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistojen yleisen kirjallisuuden, kotimaisen kirjallisuuden ja englantilaisen filologian oppiaineista. Transmediaalinen eli viestinten välinen tarinankerronta oli tänä vuonna erityisen suosittu aihe. Lisäksi jopa kolme työtä viidestä käsitteli suomalaista spekulatiivista fiktiota. Tutkimusaineistosta löytyi taas niin tieteiskirjallisuutta, kauhua kuin fantasiaakin, ja kirjallisuuden lisäksi huomiota saivat myös sarjakuva ja videopelit.

Gradukilpailu on tarkoitus järjestää jälleen ensi vuonna. Sitä odotellessa Lehtosaaren palkittuun graduun pääsee tutustumaan Oulun yliopiston tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat:

2020: Isla Parkkola: ”Kirjojen toimijuudet ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin kirjasarjassa A Series of Unfortunate Events.” Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus.

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen.

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri.

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.” Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Haussa vuoden 2021 innostavin spekulatiivista fiktiota tutkiva gradu

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää jälleen ehdotuksia edellisvuoden parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi. Gradun voi asettaa ehdolle joko sen tekijä tai ohjaaja.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita.

Tutkielma voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mihin tahansa oppiaineeseen, missä tahansa kotimaisessa yliopistossa. Ainoat reunaehdot ovat, että kilpailugradujen täytyy olla hyväksytty opintosuorituksiksi kalenterivuoden 2021 aikana ja niiden täytyy liittyä spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Kuva: Essi Varis

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Finncon-tapahtumassa, joka järjestetään tänä kesänä Espoossa, Aalto-yliopistolla 8.–10.7.2022.

Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.3.2022 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi. Voittajan valitsee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati, johon kuuluvat tänä vuonna filosofian tohtorit Essi Varis (Oslon yliopisto), Sofia Sjö (Åbo Akademi), Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto) ja Elise Kraatila (Tampereen yliopisto).

Vuoden 2020 gradupalkinto Isla Parkkolan kunnianhimoiselle Lemony Snicket -tutkielmalle

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimusen seura on jälleen palkinnut vuoden parhaan spekulatiivisen fiktion tutkimusta edistävän pro gradu -työn. Vuoden 2020 sadosta voittajaksi suoriutui Isla Parkkola Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppaineesta, työllä nimeltä ”Kirjojen toimijuus ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin lastenkirjasarjassa A Series of Unfortunate Events”. Kuten otsikkokin kertoo, tutkielma käsittelee monipuoliseti teossarjan omalaatuisia kerrontaratkaisuja ja kirjojen keskeistä roolia Snicketin tarinamaailmassa. Tunnustuksena paneutuneesta tutkimustyöstään Finfar myöntää Parkkolalle 200 euron rahapalkinnon ja palkintodiplomin. 

Kummallista kerrontaa ja leikillisiä kirjaesineitä

Voittajatyö käsittelee Lemony Snicketin goottilaissävytteistä lastenkirjasarjaa metafiktiivisenä ilmiönä, jossa niin puhutteleva kerronta, teosten ulkoasu kuin intertekstuaaliset viittauksetkin haastavat lukijaa pohtimaan, missä todellisuuden ja tarinamaailman välinen raja oikeastaan kulkee. Lisäksi tutkielma sivuaa Surkeiden sattumusten sarjasta tehtyjä filmatisointeja ja sen transmediaalisia laajennuksia. 

Analyysinsä apuna Parkkola käyttää kertomusteorian työkaluja, pintalukemisen menetelmää ja toimijaverkkoteoriaa. Bruno Latourin filosofiasta juontavan toimijuuskäsityksen valossa tekijät, lukijat ja kirjat näyttäytyvät kanssatoimijoina, jotka vaikuttavat toisiinsa monin kiinnostavin tavoin. Lisäksi Parkkola esittelee uuden multimondiaalisuuden käsitteen, joka viittaa ”fiktiosta aktuaaliseen maailmaan nouseviin esineisiin” – esimerkiksi todellisiin kirjaesineisiin, jotka ikään kuin naamioituvat fiktion maailmasta peräisin oleviksi.

Kuva & diplomin toteutus: Essi Varis

Raati oli erityisen vaikuttunut siitä, kuinka hyvin tutkielmassa otetaan haltuun kertomusteorian keskeiset työkalut ja jopa kritisoidaan ja laajennetaan niitä. Paitsi perusteellinen, Parkkolan työ on myös laaja ja kunnianhimoinen: se vastaa peräti neljään toisiinsa linkittyvään tutkimuskysymykseen. Tutkimusaihe ja tutkimusaineisto kohtaavat toisensa erinomaisesti. Lisäksi kiitosta sai analyysin selkeys ja kielellinen varmuus.

Raatiin kuuluivat tänä vuonna FT Essi Varis Helsingin/Jyväskylän yliopistosta, FT Jyrki Korpua Turun/Oulun yliopistosta, FT Sofia Sjö Åbo Akademista ja FT Irma Hirsjärvi Jyväskylän yliopistosta.

Ehdolla kymmenen työtä

Ehdokkaita oli tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Kymmenen ehdolle asetettua työtä olivat valmistuneet Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista ja ne käsittelivät monipuolisesti tieteisfiktion, fantasian ja kauhun kenttää. Myös eri oppiaineiden kirjo oli ilahduttava: perinteisten kieli- ja kirjallisuusaineiden lisäksi saimme ehdokkaita myös käännöstieteen ja kulttuurintutkimuksen puolelta. Kilpailutöiden aiheissa korostuivat erityisesti posthumanistiset teemat ja erilaiset kokeilevat kerrontaratkaisut. Kaikki ehdokkaat olivat tänä vuonna joko suomen- tai englanninkielisiä.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään parantaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa aloittelevia tutkijoita tarttumaan scifin, fantasian ja kauhun kysymyksiin. Niinpä toivotamme kaikki tämänkin vuoden ehdokkaat lämpimästi mukaan seuran toimintaan.

Parkkolan voittoisa työ on vapaasti luettavissa JYX-tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat:

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen.

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri.

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.” Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Kilpailukutsu: Finfar palkitsee jälleen edellisvuoden parhaan spefi-gradun

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää ehdotuksia vuoden 2020 parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita. Otamme vastaan ehdotuksia sekä tutkielmien kirjoittajilta että niiden ohjaajilta.

Tämänvuotinen raatimme on valmistautunut arvioimaan ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kirjoitettuja töitä. Mikäli gradusi on kirjoitettu jollain muulla kielellä, tiedustelethan asiaa erikseen. Tutkielma voi olla valmistunut mihin tahansa oppiaineeseen, kunhan se liittyy spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus ja käsittely
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan kesällä 2021.

Ehdolle voi asettaa pro gradu -tutkielman, joka on hyväksytty suomalaisessa yliopistossa kalenterivuoden 2020 aikana. Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.3.2021 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi Voittajan ratkaisee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati.

Kuva: Essi Varis