Väitös: Fantasia luo leikillisiä teorioita epävarmasta maailmasta

Fantasiafiktio ja muut spekulatiivisen tarinankerronnan muodot ovat nykypäivänä saavuttaneet ennennäkemättömän aseman osana länsimaisen kulttuurin valtavirtaa. Game of Thrones-tv-sarjan ilmiömäinen suosio viime vuosikymmenellä ja Harry Potter -kirjojen yhä ilmeinen kulttuurinen relevanssi laajoille yleisöille ovat tästä nykykulttuurin fantasiabuumista vain kaksi selvää esimerkkiä. Samaan aikaan toisaalla on herännyt yhä enemmän keskustelua siitä, että jakamamme todellisuus ei ole kaikille samanlainen, tai että elämme jopa ”totuudenjälkeistä” aikaa. FM Elise Kraatila kysyy väitöskirjassaan, miten nämä kaksi ilmiötä voisivat linkittyä toisiinsa. 

Mimesiksen ja eskapismin tuolle puolen

Fantasialla on vanhastaan pitkään ollut maine eskapistisena tarinankerronnan muotona. Todellisuuden kuvaamisen sijaan sen katsotaan rakentelevan omia, kokonaan uusia mielikuvitusmaailmojaan: fiktiivisiä paikkoja, joihin uppoutumalla lukija voi ikään kuin lomailla omasta arkisesta elämästään. Sitä lähestytäänkin tästä syystä tutkimuksessa tyypillisesti ”epämimeettisenä” fiktion lajina, jonka suhde todelliseen maailmaan on joko pakeneva, vääristävä tai puhtaasti metaforinen. Fantasian poetiikka asemoidaan tällaisessa ajattelussa vastakohtaiseksi erityisesti realistisille todellisuuden esittämisen tavoille.  

Kraatilan väitöskirja haastaa näitä käsityksiä esittäen, että fantasiafiktiolle ominainen spekulatiivisuus voidaan myös nähdä korostetun taiteellisena todellisuussuhteena, jossa fiktion ulkopuolinen maailma kohdataan teoretisoivasta näkökulmasta. Luomalla vuoropuhelua mielikuvitusmaailmojen ja lukijan todellisuuskäsityksen välille fantasiakertomukset pystyvät mallintamaan ja ehdottamaan uusia tapoja, joilla myös monimutkaista ja usein vaikeasti hahmotettavaa nykytodellisuutta voisi jäsentää ja tulkita. Samalla tämän vuoropuhelun ilmiselvä taiteellinen keinotekoisuus korostaa kaunokirjallisen teoksen omaa tulkitsevaa suhdetta todellisuuteen ja lukijan aktiivista roolia tulkintojen tekijänä.

– Fantasian tapa luoda tällaista neuvottelua kuvitteellisten maailmojen ja todellisuuden välille tekee näkyväksi sen, että fiktion suhde todellisuuteen ylipäänsä on paljon epäsuorempi, moniulotteisempi ja kaksisuuntaisempi kuin vanhanaikainen ajatus fiktiosta todellisuuden imitaationa pystyy tavoittamaan, Kraatila väittää. – Siksi fantasian todellisuussuhteiden analyysi tarjoaakin mahdollisuuden luoda uusia näkökulmia kaikenlaisen fiktion ja ulkopuolisen maailman välisten vuorovaikutusten uudelleenarviointiin.

Kuinka kohdata ”totuudenjälkeinen” maailma?

Aikaisempaa hienovaraisempi ymmärrys fiktion ja todellisuuden suhteesta tuleekin tarpeeseen, kun jakamamme todellisuus itsessään alkaa vaikuttaa yhä epävakaammalta ja hajanaisemmalta – ja toisinaan jopa fiktion ja ei-fiktion rajat hämärtyvät. Kraatila näkee viime vuosien totuudenjälkeisyyspuheessa kuvatun sirpaleisen ja polarisoituneen todellisuuskäsityksen eräänlaisena kärjistyneenä ja popularisoituneena versiona 1900-luvun jälkipuoliskon postmodernismille ominaisesta todellisuuden kohtaamisen kriisistä. Tämän kriisin myötä ihmisten koettavissa oleva todellisuus alettiin hahmottaa kielenkäytössä syntyvänä ja alati muuttuvana rakennelmana, joka ei koskaan voi olla ideologisesti neutraali tai näyttää täysin samalta erilaisista näkökulmista.  

– 2000-luvulla tällaisesta aikanaan radikaalista ajattelusta on tullut arkipäivää. Todellisuus, jonka kohtaamme päivittäin, on tänä päivänä sekä silminnähden jakautunut että mittakaavaltaan globaali, Kraatila huomauttaa. – Sen tekeminen hahmotettavaksi ja mielekkäällä tavalla jaettavaksi taiteen keinoin on haaste, johon nykyfantasia spekulatiivisella todellisuussuhteellaan pyrkii vastaamaan. 

Fantasia voi auttaa meitä näkemään todellisuuden tulkinnanvaraisuuden mahdollisuutena uhkan sijaan.

Elise Kraatila

Fantasia luo teorioita maailmasta. Se mallintaa tapoja, joilla hahmottomaksi ja ehkä ahdistavaksikin käyneen todellisuuden voi jäsentää mielekkäällä tavalla. Pyrkiessään ymmärtämään, miten kuvitteellinen todellisuus – vaikkapa Keski-Maa tai Game of Thronesin Westeros – toimii ja mitä se merkitsee, Kraatila väittää, lukija pääsee kuvittelemaan ja harjoittamaan tapoja, joilla myös ympäröivää todellisuutta voisi hahmottaa merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

– Fantasia tekee tuntemattoman maailman kohtaamisesta hauskaa ja palkitsevaa, Kraatila toteaa. – Se voi näin auttaa meitä näkemään todellisuuden tulkinnanvaraisuuden mahdollisuutena uhkan sijaan, ja parhaimmillaan se rohkaisee tämän tulkinnanvaraisuuden kohtaamiseen uteliaasti ja avoimin mielin. On mahdollista, että nykymaailmassa juuri tämä fantasian kyky kääntää maailman epävarmuus luovan ja leikillisen tulkinnan mahdollisuudeksi on se genren ominaispiirre, joka tekee siitä niin puhuttelevaa laajoille yleisöille. 

Väittelijä. Kuva: Markus Laukkanen

Filosofian maisteri Elise Kraatilan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja The Crisis of Representation and Speculative Mimesis: Rethinking Relations between Fiction and Reality with 21st-century Fantasy Storytelling tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 Pinni B1096 -salissa (Kanslerinrinne 1) Vastaväittäjänä toimii professori Karin Kukkonen Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta tästä linkistä: https://tuni.zoom.us/j/66437048023

Väitöskirjaan voi tutustua Tampereen yliopiston Trepo-arkistossa.

Tutkimus on toteutettu Suomen kulttuurirahaston tuella.

New Dissertation on Eco Scifi and Pieter Vermeulen’s Guest Lecture in Helsinki

(English version below)

FM Kaisa Kortekallio väittelee 21.2.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Reading Mutant Narratives: The Bodily Experientiality of Contemporary Ecological Science Fiction”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 35 (auditorio 116).

Kirjallisuudentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja esittää, että ekologinen tieteisfiktio voi sekä outouttaa että uudistaa lukijoiden ruumiillista kokemusta ja siten auttaa kehittämään kokemuksellista ymmärrystä ihmisestä osana ekologisia vuorovaikutussuhteita. Tutkimuksessa analysoidaan amerikkalaista 2000-luvulla kirjoitettua tieteisfiktiota, erityisesti Jeff VanderMeerin ja Paolo Bacigalupin tuotantoa.

Vastaväittäjänä toimii professori Pieter Vermeulen (KU Leuven) ja kustoksena professori Bo Pettersson (Helsingin yliopisto). Tapahtuma on englanninkielinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja tulee luettavaksi E-thesis-palveluun 11.2. mennessä.

Ajantasaisia lisätietoja väitöstilaisuudesta löytyy Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista ja FB-tapahtumasta. Väitökseen liittyvät sosiaalisen median julkaisut pyydetään varustamaan tunnisteella #MutantNarratives.

Väitöstä edeltävänä päivänä 20.2. professori Vermeulen luennoi aiheesta “Context Collapse: Contemporary Subjectivity and the Restive Archive”. Luento järjestetään Metsätalolla (Unioninkatu 40), salissa 12. Luennon abstrakti on luettavissa Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Lisätietoa väittelijältä: kaisa.kortekallio@helsinki.fi

***

Welcome to the public examination of the doctoral dissertation entitled “Reading Mutant Narratives: The Bodily Experientiality of Contemporary Ecological Science Fiction” by Kaisa Kortekallio. The examination will take place at the University of Helsinki (Unioninkatu 35) in auditorium 116, on the 21st of February, 2020, at noon.

The dissertation argues that ecological science fiction can both defamiliarize and reconfigure the embodied experience of readers, and that such readerly engagements can be helpful in developing experiential insight into the ecological entanglements of human life. The study focuses on Anglo-American science fiction from the 21st century, particularly on the works by Jeff VanderMeer and Paolo Bacigalupi.

Associate Professor Pieter Vermeulen (KU Leuven) will act as the opponent, and Professor Bo Pettersson (University of Helsinki) as custos. The event is held in English.

The dissertation will become available in electronic format on February 11th

You can find further, updated information from the University of Helsinki’s event calendar or from the Facebook event. The official hashtag of the defense is #MutantNarratives.

Professor Vermeulen will also give a public lecture on the 20th of February, 14.15–15.30, at Metsätalo (Unioninkatu 40), in room 12. The title of the lecture is “Context Collapse: Contemporary Subjectivity and the Restive Archive” and its abstract can be accessed here.

For additional information, please contact the author of the dissertation directly at kaisa.kortekallio@helsinki.fi.