Oulussa järjestetään 8.-10.5.2019 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosiseminaari teemalla ‘Muisti ja mielikuvitus’. Seminaarissa on kaksi työpajaa, joihin toivotaan papereita erityisesti fantasiaan, scifiin tai muuhun spefiin liittyvistä aiheista. Työpajat ovat:
- Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)
- World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
Esitysabstrakteja pyydetään lähettämään viimeistään 31.1.2019 osoitteeseen ktsseminaari@gmail.com. Esityksiä voi ehdottaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi. Tarkempi kuvaus seminaarista sekä työpajoista alla.
CALL FOR PAPERS
KTS:n vuosiseminaari 2019: MUISTI JA MIELIKUVITUS
8.-10.5.2019 Oulun yliopisto
Kirjallisuudessa muistaminen ja mielikuvitus ovat aina kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Niin tosipohjainen kuin fiktiivinen kirjallisuus voivat paitsi kantaa yksityistä ja kollektiivista muistia, myös mallin-taa muistin ja unohduksen prosesseja. Tämä pätee niin historiallisiin kertomuksiin kuin vaikkapa fantasian keksittyihin historioihin. Kertomusmuoto - kaikkine vaaroineen - on ollut keskeinen muistin hahmottamisen väline, mutta myös runous, esseistiikka ja muu ei-kerronnallinen kirjallisuus voivat tarjota näkymiä muistamisen monimuotoisiin prosesseihin.
Kirjallisuus auttaa ymmärtämään muistamisen aina välittyneenä ja luovana prosessina. Tämä antaa paremmat edellytykset varustautua menneisyyden poliittista manipulointia vastaan ja tekee muistista itse asiassa luotettavamman välineen menneisyyden käsittelyssä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Muistaminen tai sen tutkiminen ei ole vain menneisyyteen suuntautuvaa, koska tulevaisuuden historiaa tehdään tässä ja nyt. Lisäksi tulkinnat menneisyydestä tehdään nykyajasta käsin ja esimerkiksi kirjallisuus osallistuu jatkuvasti muistojen konstruoimiseen. Näin muisti kytkeytyy mitä vahvimmin myös tulevan rakentamiseen. Kyse on aina joko mennei-syyteen tai tulevaisuuteen suuntautuneesta mahdollisten maailmojen luomisesta. Historianfilosofiassa mennei-syydestä esitettyjä kuvauksia tarkastellaan eräinä mahdollisina historiallisina maailmoina. Analyyttisessä filosofiassakin on virinnyt vahva mielenkiinto mahdollisten maailmojen tutkimukseen.
Erilaisia muistamisen tapoja erotteleva kuvittelukyky on keskeinen voimavara eettisille ja kulttuurisille kohtaamisille. Se voi ehkäistä liian painavan kulttuurisen painolastin vaaroja, kuten esimerkiksi traumaperäistä uhriutumista, konservatiivista nostalgiaa sekä oman identiteetin ankkuroimista menneisyyden myytteihin. Esimerkiksi Suomessa menneisyyden kipukohtia käsittelevällä kirjallisuudella on ollut ratkaiseva tekijä eri muistikulttuurien kohtaamisessa.
Kirjallisuuden ohella muistia ja mielikuvitusta käsitellään monilla muillakin taiteen saroilla. Myös muistin tutkimus on keskeisellä paikalla useilla eri tieteenaloilla, joissa samalla luodaan niitä kehyksiä, joista käsin muistaminen tapahtuu ja muistoja kerrotaan. Liukuma muiston, tiedon ja kertomuksen/tarinan välillä ei siten olekaan aina yksiselitteinen vaan vaatii erityistä tutkimusotteiden kriittistä puntarointia.
Kirjallisuudentutkijain Seuran tämänkertainen vuosiseminaari ottaa teemakseen muistin ja mielikuvituksen suhteen tarkastelun. Teema mahdollistaa monitieteisen lähestymisen kirjallisiin kulttuureihin. Toivommekin kulttuurintutkimuksen, filologioiden, historianfilosofian, historian ja aatehistorian, kulttuurimaantieteen, saamentutkimuksen sekä monen muun alan näkökulmien rikastuttavan kuvaamme kirjallisuuden roolista kulttuurisen muistin muotoutumisessa. Myös filosofiset ja metodologiset lähestymistavat sekä muiden oppialojen abstraktit ovat tervetulleita. Konferenssi on avoin myös tutkimushankkeiden esittelyille.
Esitysabstrakteissa konferenssin teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista suunnista
- Yksityinen ja yhteisöllinen/kollektiivinen muisti
- Muistin ja unohduksen prosessit
- Fantasian keksityt historiat
- Muistaminen nykyisyyden hahmottamisen välineenä
- Muistaminen luovana prosessina
- Mahdolliset maailmat ja muistaminen
- Muistaminen, ylirajaisuus ja kulttuuriset kohtaamiset
- Muistaminen ja trauma
- Muisti ja taiteet
- Muistamisen ja muistitiedon tutkimus
Tai esitysabstrakteja voi tarjota suoraan seuraaviin työryhmiin:
- Eliitin muisti vai kulttuurinen muistinmenetys? Vähemmistökirjallisuudet vastamuistina (puheenjohtajana Kaisa Ilmonen)
- Muistojen ja mielikuvien Neuvostoliitto (puheenjohtajana Anna Helle)
- Kulkemisen ja kuulumisen muistot (puheenjohtajina Seija Jalagin, Outi Autti ja Hanna-Leena Nissilä)
- Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus (puheenjohtajina Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto)
- World building in historical, sci-fi, and fantasy settings (puheenjohtajana Ilkka Lähteenmäki)
- Onko tyylillä väliä – fiktiivinen ja poeettinen tutkimusraportointi (puheenjohtajana Helena Oikarinen-Jabai)
Spefiaiheisten työryhmien kuvaukset:
Työryhmä: Spekulatiivinen muisti ja mielikuvitus
Työryhmän puheenjohtajat: Jyrki Korpua & Pekka Kuusisto, Oulun yliopisto. Yhteystiedot: jyrki.korpua(at)oulu.fi & pekka.kuusisto(at)oulu.fi.
Muisti ja mielikuvitus ovat merkittävästi läsnä fantasian ja laajemmin spekulatiivisen fiktion (mm. fantastinen fiktio, tieteisfiktio, outo, kauhu) kirjallisuudessa. Fantasian genressä pohditaan, leikitellään ja esitellään fiktiivistä tarinankerrontaa, keksittyjä historioita ja spekulatiivisia visioita. Fantasian keskeisessä traditiossa ja nykypäivässä myyttiset menneisyydet, vanhojen hyvien aikojen muistaminen, kosmologiset muinaisuudet sekä ennustukset, ennakoinnit, takaumat ja yhteisöllinen muistitieto sekä -uskomus ovat usein keskeisiä tarinan osia: Milloin vanhan kansan enää tarinoissa muistama ”kuningas palaa”, vanhan vallan ihanteita uusitaan tai ennustettu sankari (tai paha voima) ilmestyy tai palaa näyttämölle. Fantasian lajissa muistamisen monimuotoisuus ja mielikuvituksen rajoja haastavat näkökulmat yhtyvät usein erityisillä ja uutta luovilla tavoilla.
Vastaanotamme suomenkielisiä esitelmäehdotuksia, joissa lähestytään konferenssin teemaa ”muisti ja mielikuvitus” keskittyen johonkin fantasian tai spekulatiivisen fiktion tekstiin tai aiheeseen.Puheenjohtaja Jyrki Korpua pitää työryhmässä esitelmän otsikolla ”More than memory – muisti ja muistitieto J. R. R. Tolkienin fantasiafiktiossa”
Working group proposal: World building in historical, sci-fi, and fantasy settings
Chair: Ilkka Lähteenmäki, Ilkka.o.lahteenmaki(at)oulu.fi
The concept of ‘world’ has been often understood as subsidiary to the concept of narration (and world building has been even seen as something opposed to story-telling). However, in fantasy and sci-fi novels the detailed depictions of the world, in which the story happens, and of different societies, beings, geographies, histories, etc. in those worlds are pivotal.
In historical settings, the world in which story is located is often taken as granted and the challenge of depicting the world emerges from the need to be “historically accurate”. This same requirement of accuracy has slowly spread to fantasy and sci-fi settings, as fantasy worlds are no longer necessarily produced by single authors, but authors often place their stories in premade worlds. Also non-literary products like manuals or wiki-pages sometimes determine the nature of entities present in these worlds (D&D monster manuals and the whole Forgotten Realms™ , for example).
Fantasy and Sci-Fi stories also tend to provide large scale “histories” of their worlds to help the reader to engage with and to understand the world in question. Think of Tolkien’s huge project, which provides the history of Middle-Earth in the Silmarillion, for example, or of the whole Marvel universe, or of the world of Star Wars. It thus appears that it is often not enough just to depict societies as they are currently in these genres (when the story happens), but that also the rationale of their existence is sought after. Often this rationale is historical.
Considering theoretical interest in literary worlds (e.g. Pavel, Ryan), this working group looks for papers that deal with different aspects and means of world building within or outside of literary narration. Further, papers that focus on the very idea of literary world in historical, sci-fi, and fantasy settings are called for.
