Mastodon

Tag: gradupalkinto

Gradukisan voitto pitkästä aikaa videopelejä käsittelevälle työlle!

Tänä vuonna Finfarin perinteikkään pro gradu -kilpailun voiton vei Tampereen yliopiston kirjallisuustieteestä valmistunut Sandra Sulkanen tutkielmallaan “Me-kerronnan välittämä toiminta, kokemus, eetos ja ideologia The Elder Scrolls V: Skyrim -videopelin sisäisessä kirjallisuudessa”. 200 euron kannustuspalkinto jaettiin tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Palkintoseremonia oli osa Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien Turussa 9.8. järjestämää Joktocon-tapahtumaa.

Palkintoseremonia pidettiin Turun ylioppilastalon Turku-salissa.

Tänä vuonna kisa keräsi neljä ehdokasta, joista kolme lähetettiin Tampereen yliopistosta. Neljäs, Åbo Akademista valmistunut tutkielma taas oli gradukisan historian ensimmäinen täysin ruotsinkielinen ehdokas. Raadissa palvelivat tänä vuonna Fafnir-lehden entinen päätoimittaja FT Essi Varis Helsingin yliopistosta, Fafnirin arvostelutoimittaja FT Jari Käkelä Helsingin yliopistosta, fantasia- ja sarjakuvatutkija FT Katja Kontturi Jyväskylän yliopistosta sekä vuoden 2020 gradukilpailun voittaja FM Isla Parkkola Turun yliopistosta.

Ehdolle asetettujen tutkielmien taso oli varsin korkea ja etenkin valinta kärkikaksikon välillä osoittautui vaikeaksi. Lopulta Sulkasen ilmeinen perehtyneisyys sekä me-kerronnan teorioihin että analyysin kohteena olevaan Skyrim-peliin teki raatiin suurimman vaikutuksen. Tutkielma havainnollistaa erinomaisesti, kuinka kirjallisuustieteen teorioita voi hyödyntää videopelien tutkimuksessa ja ehdottaa varteenotettavia laajennuksia erityisesti Natalya Bekhtan teoriaan kollektiivisesta kerronnasta. Lisäksi Sulkanen ehdottaa fandomista tutun “loren” käsitteen kaappaamista akateemiseen kontekstiin. Raati piti myös tätä mielenkiintoisena keskustelunavauksena, vaikka termin merkitys ja hyödyllisyys ei ehdikään vielä täysin kiteytyä tämän tutkielman kontekstissa. Kaikkiaan Sulkasen pro gradu -tutkielmaa voi siis pitää huolella laadittuna linkkinä fantasia- ja kertomustutkimuksen jatkumoissa; sillä on jotain annettavaa sekä aiemmille julkaisuille että tulevalle tutkimukselle.

Voittoisa gradu on vapaasti luettavissa Tampereen yliopiston tietokannassa. Tampereen yliopisto nousee näin Oulun yliopiston rinnalta eniten Finfarin gradukisassa voittaneita tutkielmia leiponeeksi yliopistoksi. Gradukisan 8-vuotisen historian aikana kaksi voittoa on mennyt Ouluun ja kolme Tampereelle.

Gradupalkinto kotimaisten ekodystopioiden jätekuvauksia käsittelevälle tutkielmalle

Finfarin gradukilpailun voittaja kuulutettiin Jyväskylän Finnconissa 6.7.2024 jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Tällä kertaa tunnustusstipendi edellisvuoden parhaasta spekulatiivista fiktiota käsittelevästä pro gradu -työstä myönnettiin Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineesta valmistuneelle filosofian maisteri Tiina Pelimannille, tutkielmasta nimeltä “‘Mitä kaikkea ihmiset ovatkaan heittäneet menemään!’ Jätteet, resurssit ja kestämättömien valintojen kritiikki kahdessa 2010-luvun kotimaisessa nuorten ekodystopiatrilogiassa”. 

Pelimanni analysoi työssään Eija Lappalaisen ja Anne Leinosen Routasisarukset –trilogian (2011–2013) sekä Laura Lähteenmäen North End -trilogian (2012–2014) kuvauksia jätteestä, kierrätyksestä ja kestävästä kulttuurista ja avaa siten tärkeitä, ajankohtaisia keskusteluja siitä, kuinka fiktio ohjaa suomalaisia nuoria suhtautumaan tavaroiden pois heittämiseen ja uudelleen käyttämiseen. Pelimanni kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että jätteen ja resurssin välinen raja kuvataan Routasisarusten ja North End -trilogian kaltaisissa ekodystopioissa häilyvänä. Toisin kuin globaalin pohjoisen nykyisessä, tuhlailevassa yltäkylläisyydessä, niukkuuden yhteiskunnassa kaikki on käytettävä huolellisesti loppuun. Lisäksi tutkielma huomaa jätteen paikkojen määrittelevän sosiaalista luokkaa: osattomat asuvat kaatopaikoilla tai niiden lähellä, ja ei-toivotut ihmisryhmät samastetaan usein myös retorisesti pois heitettävään jätteeseen. Pelimannin esiin nostamat näkökulmat heijastelevat globaaleja ja tulevaisuudessa kohdattavia ympäristöhaasteita ja ihmisoikeuskysymyksiä. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisia jätteeseen liittyviä mielenmaisemia ja suhtautumistapoja esimerkiksi juuri spekulatiivinen kirjallisuus tarjoilee kasvaville sukupolville. 

Ensimmäisenä raadin huomion kiinnitti se, kuinka huolellisesti tutkielman aihe on rajattu. Ekokriittiset lähestymistavat ja teemat ovat juuri nyt kuuma aihe kirjallisuudessa ja sen tutkimuksessa, mutta nimenomaan jätteiden ja niihin liittyvien asenteiden kaunokirjallista kuvausta on etenkin Suomessa tutkittu äärimmäisen vähän. Lisäksi juuri nuorten kirjallisuuteen keskittyminen antaa tutkielmalle pedagogista painoarvoa. Mikäli luonnon ja kestävän kulttuurin vaaliminen on arvo, joka halutaan siirtää myös seuraaville sukupolville, ei ole yhdentekevää, kuinka juuri nuorille suunnatussa kirjallisuudessa puhutaan roskista ja niihin suhtautumisesta.

Raati kiitti Pelimannin tutkielmaa myös siitä, kuinka uskottavasti se ottaa haltuun ekokriittisen teoriakehyksensä, kuinka tasapainoisesti se keskusteluttaa teorioita analyysin kohteina olevien kaunokirjallisten teosten kanssa, ja kuinka helppoa tutkielman argumentaatiota on seurata selkeän ja täsmällisen kirjoitustyylin ansiosta. Näillä eväillä Pelimannin tutkielma voitti täpärästi vuoden toisen kilpailutyön, Itä-Suomen yliopistosta ehdolle asetetun kirjallisuuden pro gradu -tutkielman, jota raatilaiset myös pitivät hyvin ansiokkaana. Raadissa palvelivat tänä vuonna apurahatutkija FT Essi Varis Helsingin yliopistosta, Finfarin oman Fafnir-journaalin päätoimittaja FT Elise Kraatila Tampereen tutkijakollegiumista, Avain-lehden päätoimittaja FT Esko Suoranta Tampereen yliopistosta, ja tutkija FT Päivi Väätänen Helsingin yliopistosta.

Tunnustuksena ansiokkaimmasta vuoden 2023 aikana Suomessa valmistuneesta spekulatiivista fiktiota käsittelevästä pro gradu -työstä myönnämme Tiina Pelimannille 200 euron stipendin, käsin tehdyn diplomin ja lämpimät onnittelut paneutuneesta tutkimustyöstä! Voittotyö on vapaasti luettavissa Oulun yliopiston tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat

2022: Lila Mäkelä: ”’Sattumaako? – Enpä usko!’ – Mitä faniteoriat ovat ja miksi niitä kannattaa tutkia“. Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede.

2021: Eveliina Lehtosaari: ”Aistimellisuuden ja elollisuuden arkkitehtuuri: Posthumanistis-ekokriittinen näkökulma ympäristön ja tilan havainnointiin sekä rakentumiseen Octavia E. Butlerin Xenogenesis-trilogiassa.” Oulun yliopisto, kirjallisuus.

2020: Isla Parkkola: ”Kirjojen toimijuudet ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin kirjasarjassa A Series of Unfortunate Events.”Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus.

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen. 

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri. 

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.”Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Viime vuoden paras spefigradu palkitaan jälleen – ilmoita työsi mukaan nyt!

Saitko pro gradu -työsi valmiiksi viime vuonna? Käsittelikö se jollain tapaa spekulatiivista fiktiota? Oletko ylpeä siitä? – Mahtavaa! Jos vastasit kaikkiin kolmeen kysymykseen myöntävästi, mekin haluamme lukea työsi!

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran gradukilpailu on kuulunut seuramme ja Finncon-tapahtuman perinteisiin jo kuuden vuoden ajan, ja tämän vuoden ehdokasasettelu on käynnissä nyt! Kutsumme siis vuoden 2023 aikana pro gradu -työnsä valmiiksi saaneita ilmoittamaan spekulatiivista fiktiota käsittelevät tutkielmansa mukaan kisaan. Gradun voi asettaa ehdolle joko sen tekijä tai ohjaaja.

Spekulatiivinen fiktio on tässä tapauksessa joustava kattokäsite, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian, utopian, uuskumman, ja maagisen realismin. Paitsi että ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa spekulatiiviseksi luokiteltavaa genreä, ne voivat käsitellä myös mitä hyvänsä mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Spekulatiivisten teosten vastaanottoa ja fanikulttuureja laajemmin käsittelevät tutkielmat ovat myös tervetulleita – esimerkiksi viime vuoden voittajatyö käsitteli fanituotantoa.

Tutkielma voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi mihin tahansa oppiaineeseen, missä tahansa kotimaisessa yliopistossa. Ainoat reunaehdot ovat, että kilpailugradujen täytyy olla hyväksytty opintosuorituksiksi kalenterivuoden 2023 aikana ja niiden täytyy liittyä spekulatiivisen fiktion tutkimukseen tavalla tai toisella.

Kuva: Essi Varis

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Kuten aiempinakin vuosina, Finfar myöntää voittajalle 200 euron rahapalkinnon ja kunniakirjan. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Finncon-tapahtumassa, joka järjestetään tänä kesänä Jyväskylässä 5.–7. heinäkuuta. Palkinnon vastaanottaminen ei kuitenkaan edellytä Finnconiin osallistumista.

Pyydämme lähettämään ehdolle asetettavat gradut linkkeinä tai pdf-tiedostoina 12.5.2024 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi.

Voittajan valitsee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati, johon kuuluvat tänä vuonna scifi-tutkija FT Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto), Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -journaalin nykyinen päätoimittaja FT Elise Kraatila (Tampere Institute for Advanced Study) sekä Fafnirin entiset päätoimittajat FT Esko Suoranta (Helsingin yliopisto) ja FT Essi Varis (Helsingin yliopisto). Varis toimii myös kilpailun koordinaattorina ja vastaa mahdollisiin kysymyksiin sähköpostitse (essi.varis(a)helsinki.fi).

Gradupalkinto 2022 myönnettiin faniteorioiden tutkimiseen innostavalle työlle

Finncon 2023 keräsi spekulatiivisesta fiktiosta kiinnostuneet kirjoittajat, asiantuntijat ja fanit Tampereelle viime viikonloppuna, ja tapahtumassa julkistettiin perinteiseen tapaan myös FINFARin gradukilpailun tulokset. Kisan voitto osui tänä vuonna niin ikään Tampereelle, yleisen kirjallisuustieteen oppiaineesta valmistuneelle Lila Mäkelälle. Hänen oivaltava pro gradu -työnsä pohtii, mitä annettavaa faniteorioilla voisi olla fiktion ja kertomusten tutkimiselle.

Tutkimaton maasto fanifiktion ja salaliittoteorioiden välissä

Fanit ovat kehitelleet omia teorioitaan rakastamistaan tarinamaailmoista ja hahmoista ainakin 1800-luvun Sherlock Holmes -seuroista lähtien, mutta internet on nostanut ilmiön entistä suurempaan suosioon. Mäkelän tutkielma “Sattumaako? – Enpä usko!” – Mitä faniteoriat ovat ja miksi niitä kannattaa tutkia keskittyykin erityisesti YouTube-videoiden muodossa esitettyihin teorioihin Harry Potterin ja Pixar-elokuvien maailmoista. Tutkielman aineistossa korostuu suosittu teoria siitä, että kaikki Pixar-studion animaatioelokuvat sijoittuisivatkin samaan tarinamaailmaan. Toiset Mäkelän analysoimista videoista taas pureutuvat siihen, että Harry Potter -tarinoiden paisuminen viestinten väliseksi transmediatuotteeksi on jättänyt joidenkin hahmojen tarinoihin selitystä kaipaavia aukkoja.

Mäkelä selittää, että faniteorioiden luominen ja jakaminen antaa yleisölle mahdollisuuden uppoutua tarinamaailmoihin ja täydentää niitä, aivan kuten fanifiktion kirjoittaminen ja lukeminenkin. Toisaalta faniteoreetikoiden paranoidinen lukutapa, jossa kaiken oletetaan tarkoituksellisesti liittyvän kaikkeen, muistuttaa myös salaliittoteorioita.

Kuva & diplomin toteutus: Essi Varis

Raati piti Mäkelän työtä rohkeana ja inspiroivana “pelinavauksena”. Faniteorioita ei ole juurikaan tutkittu aiemmin, mutta Mäkelä osoittaa niiden tarjoavan kiehtovia näkökulmia moneen kertomusteorian peruskysymykseen. Esimerkiksi fiktionaalisuuden näkökulmasta faniteoriat ovat sikäli ristiriitaista, että niiden kohteena olevien teosten fiktiivisyys ja keinotekoisuus tiedostetaan – teorioita voidaan perustella esimerkiksi metaforilla tai tekijän intentiolla – mutta retoriikka muistuttaa usein enemmänkin faktapohjaista argumentointia – eli väitteet ollaan valmiita todistamaan pohjatekstistä tehdyillä havainnoilla. Joskus tarinan jatkuminen ja kaanonin laajeneminen myös paljastaa faniteoriat paikkansa pitäviksi.

Mäkelä ehdottaa faniteorioiden edustavan omanlaistaan lukutapaa, jossa immersiivisyys ja vapaa spekulointi yhdistyvät analyysiin ja päättelyyn. Tämä haastaa jotkin aiemmat teoriat lukemisen tavoista ja laajentaa siten kertomustutkimuksen kenttää uuteen ja yllättävään suuntaan.

Laatu korvasi määrän

Gradukilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna poikkeuksellisen vähän töitä: ehdokkaita oli vain kolme, kaksi Tampereen ja yksi Turun yliopistosta. Tutkielmien taso oli kuitenkin niin korkea, että kisasta tuli tiukka. Raati joutui punnitsemaan tarkasti eri arviointikriteerejä, mutta päätös oli lopulta yksimielinen: vaikka kahdessa muussa kilpailutyössä oli rikkaampaa kohdetekstin analyysiä, Mäkelän työn teoreettinen kunnianhimoisuus ja aiheen oivaltavuus tekivät raatiin suurimman vaikutuksen. Raadissa palvelivat tänä vuonna Fafnir-lehden nykyinen päätoimittaja FT Essi Varis (Helsingin/Oslon yliopisto), vuoden 2020 gradukilpailun voittaja Isla Parkkola (Turun yliopisto), Fafnir-lehden entinen päätoimittaja Esko Suoranta (Helsingin yliopisto), ja tieteiskirjallisuudesta väitellyt FT Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto).

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran gradupalkinto jaettiin nyt kuudetta kertaa, ja kuten aiempinakin vuosina, siihen kuului 200 euron kannustuspalkinto ja käsin tehty diplomi. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria tutkijoita tarttumaan spekulatiiviseen fiktioon ja kehittää siten alan kotimaista kenttää. Parasta tänä vuonna valmistunutta spekulatiivista fiktiota käsittelevää gradua etsitään jälleen ensi vuoden alkupuolella!

Mikäli faniteorioiden tutkiminen innostaa, Lila Mäkelän palkittu pro gradu -työ on vapaasti luettavissa Tampereen yliopiston tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat

2021: Eveliina Lehtosaari: ”Aistimellisuuden ja elollisuuden arkkitehtuuri: Posthumanistis-ekokriittinen näkökulma ympäristön ja tilan havainnointiin sekä rakentumiseen Octavia E. Butlerin Xenogenesis-trilogiassa.” Oulun yliopisto, kirjallisuus.

2020: Isla Parkkola: ”Kirjojen toimijuudet ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin kirjasarjassa A Series of Unfortunate Events.”Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus.

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen. 

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri. 

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.”Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Kisakutsu: Edellisvuoden parasta spefigradua etsitään jälleen!

Ilouutisia: Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seuran gradukilpailu järjestetään tänä vuonna jo kuudetta kertaa! Pyydämmekin nyt ehdotuksia vuoden 2022 parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi. Gradun voi asettaa ehdolle joko sen tekijä tai ohjaaja.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian, utopian, uuskumman, ja maagisen realismin. Paitsi että ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa spekulatiiviseksi luokiteltavaa genreä, ne voivat käsitellä myös mitä hyvänsä mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Spekulatiivisten teosten vastaanottoa ja fanikulttuureja laajemmin käsittelevät tutkielmat ovat myös tervetulleita.

Tutkielma voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi mihin tahansa oppiaineeseen, missä tahansa kotimaisessa yliopistossa. Ainoat reunaehdot ovat, että kilpailugradujen täytyy olla hyväksytty opintosuorituksiksi kalenterivuoden 2022 aikana ja niiden täytyy liittyä spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Kuva: Essi Varis

Kuten aiempinakin vuosina, Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Finncon-tapahtumassa, joka järjestetään tänä kesänä Tampereella 7.–9. heinäkuuta. (Palkinnon vastaanottaminen ei kuitenkaan edellytä Finnconiin osallistumista.)

Pyydämme lähettämään ehdolle asetettavat gradut linkkeinä tai pdf-tiedostoina 16.4.2022 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi. Voittajan valitsee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati, johon kuuluvat tänä vuonna scifi-tutkija Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto), Fafnirin entinen päätoimittaja Esko Suoranta (Helsingin yliopisto), vuoden 2020 gradupalkinnon voittaja Isla Parkkola (Turun yliopisto), sekä kilpailua tänäkin vuonna koordinoiva tutkija Essi Varis (Oslon/Helsingin yliopisto).

Vuoden 2021 gradupalkinnon sai Eveliina Lehtosaaren ekokriittinen tulkinta Xenogenesis-trilogiasta

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimusen seura (Finfar) on palkinnut edellisvuoden ansiokkaimman spekulatiivisen fiktion tutkimusta edistävän pro gradu -työn jo viidettä kertaa. Vuoden 2021 gradupalkinto myönnettiin Eveliina Lehtosaarelle tutkielmasta nimeltä “Aistimellisuuden ja elollisuuden arkkitehtuuri: Posthumanistis-ekokriittinen näkökulma ympäristön ja tilan havainnointiin sekä rakentumiseen Octavia E. Butlerin Xenogenesis-trilogiassa”.  Työ on valmistunut Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineeseen, ja tarttuu otsikkonsa mukaisesti ajankohtaisiin, raikkaisiin ja haastaviin tutkimuskehyksiin. Ympäristön ja ihmisyyden kriisiä kommentoivat näkökulmat, kuten ekokritiikki ja posthumanismi, ovat kasvattaneet suosiotaan spekulatiivisen fiktion tutkimuksessa viime vuosina, aina opinnäytteitä myöten.

Havainnointia maailmanlopun reunalta

Octavia E. Butlerin “profetiaalista” tieteisfiktiota on tutkittu aiemmin erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja adaptoitu eri medioihin. Palkittu gradu keskittyy tutkimaan 1980-luvulla julkaistua Xenogenesis-trilogiaa, jossa avaruusoliot pelastavat ihmiskunnan itseaiheutetun sukupuuton partaalta. Kuten Lehtosaari työssään toteaa, lähtöasetelma tuntuu suorastaan vaativan luentaa, joka perustuu ihmiskeskeisen maailmankuvan kriittiseen uudelleenarviointiin. Tähän päämäärään tutkielma pyrkii analysoimalla, kuinka trilogiassa kuvataan havaintoa, tilaa, teknologiaa ja niiden yhteenkietoutuneisuutta – materiaalisia kehoja materiaalisessa ympäristössä.

Analyysi paljastaa, että Butlerin kerronta muuttuu jonkin verran sarjan osasta toiseen: perinteisenä ja ihmiskeskeisenä alkava fokalisointi monimutkaistuu ja saa yhä uusia, enemmän-kuin-inhimillisiä piirteitä sarjan edetessä. “[I]nhimillisen havainnoinnin kuvauksessa kohosteiseen asemaan nousee aistimellisuuden kapea-alaisuus ja rajoittuneisuus, kun taas postinhimillinen havainnointi on kuvaukseltaan korostetun moniaistimuksellista”, Lehtosaari tiivistää.

Kuva ja diplomin toteutus: Essi Varis

Raati kiitti tutkielmaa selkeästä ja määrätietoisesta argumentoinnista, haastavien teoriakehysten uskottavasta haltuun ottamisesta ja aiheen ajankohtaisuudesta. Lehtosaari osoittaa myös olevansa tietoinen siitä, että tutkimus on aina poliittinen teko, jolla voidaan piilottaa, haastaa tai nostaa esiin tärkeitä aiheita ja näkökulmia. Näin opinnäytetyökin voi olla enemmän kuin “pelkkä” opinnäyte.

Raadissa toimivat tänä vuonna FT Essi Varis (Helsingin/Oslon yliopisto), FT Sofia Sjö (Åbo Akademi), FT Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto) ja FT Elise Kraatila (Tampereen yliopisto). Palkinto, johon kuuluu 200 euron kannustusraha ja käsin tehty diplomi, julkistetiin viime viikonlopun Finncon-tapahtumassa Espoossa.

Myös kotimainen ja transmediaalinen tuotanto kiinnosti graduntekijöitä

Viime vuonna pandemian aiheuttama piikki valmistuneiden tutkintojen määrässä heijastui myös gradukilpailuumme. Tuolloin kilpailutöitä oli peräti kymmenen. Tänä vuonna palkinnosta kisasi taas varsin tavanomainen sato, eli viisi gradua. Kilpailuun ilmoitettiin töitä Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistojen yleisen kirjallisuuden, kotimaisen kirjallisuuden ja englantilaisen filologian oppiaineista. Transmediaalinen eli viestinten välinen tarinankerronta oli tänä vuonna erityisen suosittu aihe. Lisäksi jopa kolme työtä viidestä käsitteli suomalaista spekulatiivista fiktiota. Tutkimusaineistosta löytyi taas niin tieteiskirjallisuutta, kauhua kuin fantasiaakin, ja kirjallisuuden lisäksi huomiota saivat myös sarjakuva ja videopelit.

Gradukilpailu on tarkoitus järjestää jälleen ensi vuonna. Sitä odotellessa Lehtosaaren palkittuun graduun pääsee tutustumaan Oulun yliopiston tietokannassa.

Aiempien vuosien voittajat:

2020: Isla Parkkola: “Kirjojen toimijuudet ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin kirjasarjassa A Series of Unfortunate Events.” Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus.

2019: Satu Koski: ”Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.” Helsingin yliopisto, englannin käätäminen.

2018: Sampo Sukanen: ”’We are not to blame’: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road.” Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri.

2017: Silja Korkeamäki: ”’It’s turning into a horror story.’ Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä.” Tampereen yliopisto,  suomen kirjallisuus.

Haussa vuoden 2021 innostavin spekulatiivista fiktiota tutkiva gradu

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää jälleen ehdotuksia edellisvuoden parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi. Gradun voi asettaa ehdolle joko sen tekijä tai ohjaaja.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka sulkee sisäänsä suuren määrän realistisen kerronnan perinteistä poikkeavia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita.

Tutkielma voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mihin tahansa oppiaineeseen, missä tahansa kotimaisessa yliopistossa. Ainoat reunaehdot ovat, että kilpailugradujen täytyy olla hyväksytty opintosuorituksiksi kalenterivuoden 2021 aikana ja niiden täytyy liittyä spekulatiivisen fiktion tutkimukseen.

Töitä arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Kuva: Essi Varis

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Finncon-tapahtumassa, joka järjestetään tänä kesänä Espoossa, Aalto-yliopistolla 8.–10.7.2022.

Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.3.2022 mennessä osoitteeseen essi.varis(ät)helsinki.fi. Voittajan valitsee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati, johon kuuluvat tänä vuonna filosofian tohtorit Essi Varis (Oslon yliopisto), Sofia Sjö (Åbo Akademi), Päivi Väätänen (Helsingin yliopisto) ja Elise Kraatila (Tampereen yliopisto).

Satu Kosken tutkielma palkittiin vuoden parhaana spefigraduna

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura (Finfar) on palkinnut vuoden 2019 parhaan spekulatiivista fiktiota käsittelevän pro gradu -tutkielman. Seuran vuosittaisen gradukilpailun voittajaksi valittiin tällä kertaa Satu Kosken tutkielma “Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa”, joka on hyväksytty marraskuussa 2018 Helsingin yliopiston englannin kääntämisen oppiaineessa. Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon.

Voittajatutkielma pureutuu tieteisfiktion käännösratkaisuihin

Voittajatutkielma käsittelee tieteiskirjallisuuden kääntämistä englannista suomeen. Tutkielma selvittää erityisesti, kuinka viimeaikaisissa tieteiskirjallisuuden käännöksissä on harjoitettu eksplikointia. ‘Eksplikointi’ tarkoittaa monenlaisia käännöksiin selventämistarkoituksessa tehtäviä muutoksia, esimerkiksi termien auki selittämistä, synonymian poistoa, viittauksia reaalimaailmaan, tai sisältöä, joka on lisätty käännöksen ilman minkäänlaista alkuperäistekstin tarjoamaa ärsykettä.

Voittajatyön nimi on Selittämätöntä selittämässä? Eksplikointi englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa.

Kosken tutkielman tulos on, että eksplikointia esiintyy odotettua vähemmän, mutta sen käytöllä ja hyvin pienilläkin käännösratkaisuilla voi olla vaikutusta teoksen tieteiskirjalliseen luonteeseen. Koski esittää, että tästä syystä tieteiskirjallisten teosten eksplikointiin pitäisi suhtautua käännöstyössä erityisen harkiten.

Tutkimusote on kiinnostava, ja analyysi todella tarkkaa, rikasta ja hyvin perusteltua. Koski on herkkä tutkimiensa teosten erilaisille käännöskonteksteille. Maallikkolukijallekin avautuva työ osoittaa, kuinka tieteisfiktion tieteisfiktiivisyys saa muotonsa myös kielen tasolla, ja herkistää lukijan havaitsemaan kielellisen ilmaisun yksityiskohtien merkityksen. Tutkielma onkin kiinnostavaa luettavaa paitsi kääntämisen ammattilaisille myös tieteisfiktion maailmanrakennuksesta laajemmin kiinnostuneille lukijoille.

Raati arvosti myös tutkimuksen raportoinnin johdonmukaisuutta ja avoimuutta. Koski tekee tutkielmassaan jatkuvasti selväksi, millä tavoin hän uudistaa ja muuttaa käyttämiään teoreettisia jäsennyksiä, ja miten hänen tekemänsä rajaukset ja valinnat vaikuttavat tutkimuksen kokonaisuuteen.

Kilpailussa mukana ehdokkaita monilta eri aloilta

Tämän vuoden kilpailussa oli ehdolla neljä tutkielmaa kolmesta suomalaisesta yliopistosta (Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistosta). Aiempia vuosia matalammasta osallistujamäärästä huolimatta kilpailuun osallistuneiden tutkielmien taso oli korkea. Raatia ilahdutti erityisesti se, että ehdokkaita tarjottiin kirjallisuusaineiden lisäksi historian ja kääntämisen aloilta. Spekulatiivisen fiktion tutkimusta hyödynnettiin goottilaisen kauhuromantiikan, dystopian ja ekologisen kriisin konteksteissa. Tutkimusasetelmat olivat selkeästi rajattuja ja analyysit hyvin jäsenneltyjä.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille spekulatiivisen fiktion tutkijoille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään parantaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa opiskelijoita tarttumaan spekulatiivisen fiktion kysymyksiin.

Palkintoraadissa olivat mukana FT, professori emerita Liisa Rantalaiho (TUNI), FT Jyrki Korpua (TY) ja FT Kaisa Kortekallio (HY).

Linkki voittajatutkielmaan: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/300567/Koski_Satu_Pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Aiempina vuosina palkinto on jaettu seuraaville tutkielmille:

2018: Sampo Sukanen: ”We are not to blame”: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road. Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri. Linkki tutkielmaan: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181256/urn_nbn_fi_uef-20181256.pdf

2017: Silja Korkeamäki: ”It’s turning into a horror story.” Intermediaalisuus ja lajikytkökset pelin Alan Wake kertovissa teksteissä. Tampereen yliopisto: suomen kirjallisuus. Linkki tutkielmaan: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/100909

Lisätietoja: Kaisa Kortekallio / kaisa.kortekallio@helsinki.fi 

Sampo Sukasen tutkielma palkittiin vuoden parhaana spefigraduna

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura (Finfar) on palkinnut vuoden 2018 parhaan spekulatiivisen fiktion alaa käsittelevän pro gradu -tutkielman. Palkinto julkistettiin 6.7.2019 Jyväskylässä, Finncon-tapahtuman yhteydessä. Gradukilpailun voittajaksi valittiin Sampo Sukasen tutkielma ”We are not to blame”: A feminist ecocritical analysis of Mad Max: Fury Road, joka on hyväksytty marraskuussa 2018 Itä-Suomen yliopiston englannin kielen ja kulttuurin oppiaineessa. Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon.

Voittajatutkielman aineksina postapokalyptinen fiktio ja feministinen ekokritiikki

Voittajatutkielma sijoittuu ekofeministisen kirjallisuudentutkimuksen kenttään, pyrkien osoittamaan miten elokuva käsittelee sekä luonnon että ihmisten patriarkaalista alistamista ja samalla tarjoaa ratkaisuja sen ylittämiseen. Tutkimusote on rohkea, ja sen ekofeminismiä ja maskuliinisuustutkimusta yhdistävä lähestymistapa luo uutta sekä huomioi hyvin essentialistisen ekofeminismin kritiikin.

Työn analyysi on selkeästi jäsennelty neljään teemaan: luonnon alistaminen, tuhoava sorto, väkivallan kultti ja järjestelmän itsetuhoisuus. Analyysissa käsitellään sekä juonta, tekstiä, replikointia ja henkilöhahmoja että kuvallista esitystä maisemasta ja ihmisistä. Omia havaintoja suhteutetaan kautta linjan aiempaan tutkimukseen. Vaikka työ ei lähtökohtaisesti nojaa elokuvatutkimuksen teorioihin, siinä nostetaan esiin hyviä havaintoja myös visuaalisesta representaatiosta. Maskuliinisuuden analyysi ja patriarkaatin kritiikin analyysi useamman henkilöhahmon kautta on erityisen tehokasta. Ratkaisuksi tilanteeseen esitetään maskuliinisuuden jakoa tuhoavaan ja positiiviseen, ja vapautumisen mahdollisuutta siten että feministinen ekokritiikki liittoutuu positiivisen maskuliinisuuden kanssa. Työn esitystapa on kautta linjan selkeä ja kommunikoiva.

Kilpailussa mukana laaja joukko ehdokkaita

Tämän vuoden kilpailussa oli ehdolla kymmenen tutkielmaa viidestä suomalaisesta yliopistosta (kolme Helsingin, kolme Jyväskylän, kaksi Oulun, yksi Tampereen ja yksi Itä-Suomen yliopistosta). Kilpailuun osallistuneiden tutkielmien taso oli korkea. Kuten edellisvuonna, myös tänä vuonna raati oli erityisen ilahtunut yliopistojen ja oppiaineiden kirjosta. Oppiaineista edustettuina olivat englantilainen filologia/englannin kieli ja kulttuuri (3), Internet and Game Studies (1), kirjallisuus (2), kirjoittaminen (1), luokanopettajakoulutus (1), saksan kieli ja kulttuuri (1) sekä suomen kieli (1).

Laadukasta tieteisfiktion ja fantasian tutkimusta tehdään Suomessa siis laajalla rintamalla – ja peräti useammalla kielellä, joista tällä kierroksella mukana olivat suomi, englanti ja saksa. Raadista oli myös hienoa huomata, että graduja ilmoitettiin tänä vuonna mukaan yksi edellisvuotta enemmän, mikä kertoo siitä, että spefi-tutkimukseen liittyviä töitä tehdään suomalaisissa yliopistoissa tasaiseen tahtiin.

Kilpailuun osallistuneiden töiden taso oli tänäkin vuonna korkea. Monet graduista olivat monitieteisiä ja yhdistivät rohkeasti eri tutkimusalojen teorioita ja lähestymistapoja. Myös tutkielmien aineisto oli hyvin monipuolista: niissä käsiteltiin kirjallisuuden lisäksi digitaalisia pelejä, elokuvia sekä mangan ja fantasian vastaanottoa, myös kansainvälisenä vertailuna. Aiheet liikkuivat genren kirjoittamisprosessista teosten vastaanottoon ja transmedian tutkimukseen. Paitsi genrefiktion erityispiirteisiin, teosanalyyseja kytkettiin useissa töissä myös yhteiskunnallisiin ja poliittisiin teemoihin, kuten sukupuolen ja vallan sekä ekologisen vastuun kysymyksiin. Tutkielmien asetelma oli yleensä selkeästi rajattu ja analyysit hyvin jäsenneltyjä.

Finfar-seura on toimintansa alusta alkaen tukenut erityisesti nuoria tutkijoita ja opiskelijoita järjestämällä kaikille science fictionin ja fantasian tutkijoille avoimia seminaareja ja työpajoja. Gradupalkinnon avulla seura haluaa entisestään nostaa spekulatiivisen fiktion tutkimuksen asemaa suomalaisella tutkimuskentällä, ja kannustaa opiskelijoita tarttumaan spekulatiivisen fiktion kysymyksiin.

Palkintoraadissa olivat mukana professori emerita Liisa Rantalaiho (TUNI), FT, dosentti Sanna Tapionkaski (JY) ja FM Tanja Välisalo (JY). Raadin toimintaa koordinoi FM Kaisa Kortekallio (HY).

Finfar palkitsee vuoden 2018 parhaan SF-gradun

Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry (Finfar) pyytää ehdotuksia vuoden 2018 parhaaksi spekulatiivisen fiktion tutkimukseen keskittyväksi pro gradu -työksi.

Spekulatiivinen fiktio on laaja kattotermi, joka kattaa suuren määrän realistisen kerronnan traditiosta erkaantuvia tyylilajeja, kuten tieteisfiktion, fantasian, kauhun, dystopian ja utopian, uuskumman ja maagisen realismin. Ehdolle asetettavat tutkielmat voivat käsitellä mitä tahansa mediaa kirjallisuudesta ja elokuvasta televisioon, sarjakuviin ja videopeleihin. Myös vastaanottoa ja fanikulttuureja käsittelevät tutkielmat ovat tervetulleita. Otamme vastaan ehdotuksia sekä tutkielmien kirjoittajilta että niiden ohjaajilta. Tutkielmia arvioidessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

– spekulatiivisen fiktion teorioiden ja aiemman tutkimuksen tuntemus ja käsittely
– tutkielman kytkeytyminen laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
– tutkimusasetelman toimivuus
– tutkimusotteen rohkeus ja kekseliäisyys
– analyysin tarkkuus ja rikkaus
– selkeä ja kommunikoiva esitystapa

Finfar myöntää voittajalle tunnustuksena 200 euron rahapalkinnon. Voittaja palkitaan Finnconissa, Jyväskylässä 5.–7.7.2019.

Ehdolle voi asettaa pro gradu -tutkielman, joka on hyväksytty suomalaisessa yliopistossa vuoden 2018 aikana. Pyydämme lähettämään ehdotukset linkkeinä tai pdf-tiedostoina 15.2.2019 mennessä osoitteeseen kaisa.kortekallio@helsinki.fi. Voittajan ratkaisee spekulatiivisen fiktion tutkijoista koostuva raati.

Tietoa viime vuoden kilpailusta